Omavalvontasuunnitelma Celin
Celin on erikoistunut neuropsykiatristen henkilöiden sosiaali- ja terveysalan ratkaisukeskeisiin menetelmiin ja kuntoutukseen sekä taidelähtöisiin palveluihin. Yrityksen arvot ovat luovuus, yhteistyö ja toiveikkuus.
Erja Selin ja Ben Selin
erja.selin@celin.fi ja ben.selin@celin.fi
Sisällysluettelo
1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
1.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat henkilöt
1.2 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
1.2.1 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
1.2.2 Omavalvontasuunnitelman seuranta
1.2.3 Omavalvontasuunnitelman julkisuus
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ
2.1 Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
2.3 Palvelut ja toiminta-ajatus
2.4 Arvot ja toimintaperiaatteet
3.1 Lyhytterapia- ja valmennuspalveluiden laadulliset edellytykset
3.2.1 Lääkäri (yhteistyölääkäri lääkeluvat ja lääkehoitosuunnitelma)
3.2.2 Sairaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö
3.2.7 Lähihoitajaopiskelija sijaisena
3.2.8 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka suorittaa harjoittelujaksoaan
3.3 Lastensuojelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
3.4. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
3.5 Laadunhallinnan työkalut ja mittarit sekä keinot
3.6 Asiakkaan asema ja oikeudet
3.6.1 Asiakkaan kohtelu ja Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
3.6.2 Palvelutarpeen arviointi
3.6.3 Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
3.6.4 Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
3.6.7 Sosiaali- ja potilasasiavastaava
3.6.8 Salatun sähköpostin lähettäminen hyvinvointialueelle
3.8 Asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta
3.9 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
3.11 Käytettävät teknologiset ratkaisut ja lääkinnälliset laitteet
3.12 Riskikartoitus palveluyksikön keskeisimmistä riskien tunnistamisesta
4 OSAAMISEN VARMISTAMINEN, LUPAKÄYTÄNTEET, PEREHDYTYS JA TÄYDENNYSKOULUTUS
4.1 Asiakastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.2 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
4.1.3 Celinin tietosuojaseloste
4.2. Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
5 OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA
5.1 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
5.1 Riskien hallinnan vastuut, epäkohtien tunnistaminen ja arvioiminen
5.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely
5.3. Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen
5.5 Ostopalvelut ja alihankinta
5.6 Valmius ja jatkuvuudenhallinta
Kuvat
Taulukko 1:Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta……………………… ………………………………………..21
1. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Celinin omavalvonta on oleellinen osa yrityksen laadunhallintajärjestelmää. Omavalvontasuunnitelma on laadittu koko yritykselle, yrityksellä on kolmetoimipistettä. Omavalvonnalla varmistetaan palveluiden saatavuus, jatkuvuus, laatu ja turvallisuus. Omavalvontasuunnitelman päivittämiseen osallistuu koko yrityksenhenkilöstö. Omavalvontasuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä on otettu huomioon asiakkailta ja heidän läheisiltään saatu palaute. Päivitetty omavalvontasuunnitelma käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Kaikki työntekijät lukevat valmiinomavalvontasuunnitelman ja kuittaavat sen luetuksi.
1.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat henkilöt
Erja Selin
Sosionomi YAMK, laillistettu sosionomi
Sairaanhoitaja AMK, laillistettu sairaanhoitaja
Bachelor of Business Admistration, Information Technology
Nimikesuojattu lähihoitaja, kuntoutuksen koulutusohjelma
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
Musiikkiterapiaohjaaja, Sibelius-Akatemia, musiikkiterapian perusteet
Ratkaisukeskeinen sertifioitu lyhytterapeutti, Lyhytterapiainstituutti
erja.selin@celin.fi, puhelin 040 509 5011
Ben Selin
Hoitotyön vastaava johtaja
Sjukskötare YH, legimiteradsjukskötare
Namnskyddadnärvåradre, sjukvårdochomsorg
Lösningsorienteradkorttidsterapeut, Korttidsterapi-Institutet
ben.selin@celin.fi; 0400 490 330
1.2 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Tämä omavalvontasuunnitelma on päivitetty marraskuussa 2024. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan yrityksessä jatkuvasti. Havaitut puutteet kirjataan ja korjataan suunnitelman mukaisesti. Koko henkilöstö on sitoutunut omavalvontasuunnitelmassa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen. Omavalvontasuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytystä ja omavalvontasuunnitelman muutokset käydään läpi yrityksen työntekijöiden kanssa. Henkilöstön tulee kuitata omavalvontasuunnitelma luetuksi.
1.2.1 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Poikkeamista omavalvontasuunnitelmaan käsitellään yrityksen viikkokokouksissa. Poikkeamat kirjataan omavalvontasuunnitelman seurantalomakkeelle. Seurantalomakkeet julkaistaan julkisessa tietoverkossa neljän kuukauden välein. Tämä on osa omavalvontasuunnitelman dokumentoitua seurantaa. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistavat esihenkilöt. Heidän tehtävänänsä on myös kommunikoida muutokset valvovalle viranomaiselle ja valvoa, että omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja havaitut puutokset ja muutokset korjataan. Omavalvontasuunnitelma on aina nähtävillä yrityksen toimitiloissa, joissa työntekijät käyvät päivittäin. Mikäli omavalvontasuunnitelmaan tulee muutoksia, jotka on nopeasti saatava koko henkilöstön tietoisuuteen, huolehtivat esihenkilöt, että myös asiaa käsitellystä kokouksesta poissaolleet työntekijät saavat tiedon muutoksista. Omavalvontasuunnitelman päivittämisessä ja julkaisemisessa huomioidaan palveluissa, niiden laadussa ja asiakasturvallisuudessa tapahtuvat muutokset. Omavalvontasuunnitelmasta on julkisesti nähtävillä aina tuorein, viranomaisen hyväksymä versio.
1.2.2 Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun yrityksen toiminta tai lainsäädäntö sitä edellyttävät. Tämän lisäksi omavalvontasuunnitelmaa seurataan systemaattisesti ja seuranta dokumentoidaan vähintään neljän kuukauden välein. Seurantadokumentaatio on myös julkisesti nähtävillä. Esihenkilöt perehdyttävät työntekijät omavalvontasuunnitelmaan rekrytoinninyhteydessä. Tämä on kirjattu perehdytyssuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma sisältyy perehdytyskansioon. Yrityksen henkilökunta perehtyy omavalvontasuunnitelmaan aina päivitysten yhteydessä ja kuittaavat lukemansa esihenkilölleen. Henkilökunta arvioi omavalvontasuunnitelmantoteutumista ja ilmoittaa mahdollisista havaitsemistaan päivitystarpeista esihenkilölle. Vanhat omavalvontasuunnitelmat säilytetään sähköisessä muodossa.
1.2.3 Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Päivitetty, ajantasainen omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla https://celin.fi/ sekä toimitiloissa.
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ
2.1 Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
Palveluntuottaja Celin
Y-tunnus 3290291-4
Rekisteröintinumerot Sosiaalipalveluiden lupa 1.2.246.10.32902914.10.8
Sairaanhoitajan ammatinharjoittamisen lupa OID-tunnus 1.2.246.537.28.60501031987.2)
Kunnat, jossa toimitaan Askola, Espoo, Forssa, Hamina, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Lahti, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Tammela, Tuusula, Vantaa, Vihti
Toimisto Sinikalliontie 12
02630 Espoo
Celin tuottaa ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, neuropsykiatrista valmennusta, taidelähtöisiä palveluita ja kotihoidon sekä kotisairaanhoidon palveluita Uudellamaalla. Celinin sosiaalipalvelut on suunnattu yksityisille asiakkaille sekä hyvinvointialueiden ostopalveluasiakkaille. Kotihoidon palveluita tuotetaan henkilöille, jotka iän tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat kotihoidon sosiaalipalveluita kotiinsa. Kotipalvelun toimia voivat olla arkipäivän askareissa avustaminen tai henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten hygienian hoitamisessa avustaminen. Kotipalvelun tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun huolenpidon toimia. Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi siivouspalvelua, vaatehuoltoa, kauppa- ja asiointipalvelua, kuljetus- ja saattajapalvelua.
2.2 Toimintalupatiedot
Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan yksityisten terveydenhuollon palveluiden ammatinharjoittamiseen sairaanhoitaja Erja Selinille 1.7.2022 alkaen ja lupa Celinille yksityisten sosiaalipalveluiden palvelujen tuottamiseen Uudellamaalla on myönnetty 30.8.2024. Celin on rekisteröity soteri-rekisteriin vuoden 2024 alusta. Toiminta-alueena on tällä hetkellä Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi ja Helsinki. Sosiaalipalvelut Celin on rekisteröity 30.8.2024 soteri-rekisteriin.
2.3 Palvelut ja toiminta-ajatus
Celinin toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita ja yksilöllisiä kotiin vietäviä kotihoidon, lapsiperheiden kotipalvelun ja sosiaalihuollon avopalveluja Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Vantaalla ja Helsingissä asuville henkilöille ja lapsiperheille. Kotihoidon palveluita ja lapsiperheiden kotipalvelua tuotetaan henkilöille, jotka iän tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat kotihoidon sosiaalipalveluita kotiinsa. Kotipalvelun toimia voivat olla arkipäivän askareissa avustaminen tai henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten hygienian hoitamisessa avustaminen. Kotipalvelun tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun huolenpidon toimia. Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi siivouspalvelua, vaatehuoltoa, kauppa- ja asiointipalvelua, kuljetus- ja saattajapalvelua. Celin tarjoaa sosiaalipalveluja, kotihoidon palveluita, kotihoidon tukipalveluita sekä ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ja neuropsykiatrista valmennusta. Lisäksi Celin tuottaa soitonopetusta ja konserttitoimintaa. Yrityksen työntekijät ovat saaneet koulutuksen taide- ja kulttuuritoiminnan soveltavasta käytöstä hyvinvoinnin edistäjänä, ja heillä on työkokemusta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden soitonopetuksesta ja ohjauksesta.
2.4 Arvot ja toimintaperiaatteet
Toimintaamme ohjaavat arvomme ovat ammatillinen osaaminen, laadukas ja kokonaisvaltainen palvelu sekä asiakaslähtöisyys. Arvojemme keskiössä ovat luovuus, yhteistyö ja toiveikkuus. Ammatillisen osaamisen varmistamme siten, että meillä työskentelee ainoastaan kokeneita sairaanhoitajia, sosionomeja, lähihoitajia, musiikkipedagogeja ja musiikkikasvattajia. Kaikilla työntekijöillämme on pitkä ja monipuolinen työkokemus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä opetusalan piiristä. Kouluttaudumme jatkuvasti lisää ja olemme kiinnostuneita pitämään ammattitaitoamme yllä. Laadukas ja kokonaisvaltainen palvelu tarkoittaa sitä, että tarjoamme asiakkaillemme osaamistamme kokonaisuudessaan. Olemme ylpeitä monipuolisesta osaamisestamme ja tarjoamme ammattitaitoamme asiakkaidemme käyttöön. Tunnemme palvelujärjestelmää ja hoitotyön käytänteitä ja neuvomme myös asiakkaitamme erilaisten palveluiden ja harrastustoimintojen piiriin.
Voimme kotona tehtävien hoiva- ja sairaanhoidollisten palveluiden lisäksi avustaa asiakasta myös muissa asioissa hänen toivoessaan. Kaikki lähtee asiakkaan omista tarpeista. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme sitä, että asiakas voi itse määritellä minkälaisia palveluita tai mitä apua hän kotiinsa tarvitsee. Asiakas ja hänen läheisensä aidosti osallistuvat palvelun suunnitteluun ja määrittelevät omat tarpeensa ja toiveensa. Toiminnassamme noudatamme avoimen dialogin periaatteita, joilla tarkoitetaan vaihtoehtoista näkökulmaa psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Sen keskeisiä periaatteita ovat välitön apu kriisissä, sosiaalisen verkoston näkökulma hoitoratkaisuissa, joustavuus ja liikkuvuus, työntekijöiden vastuullisuus, työn psykologisen jatkuvuuden turvaaminen, epävarmuuden sietäminen ja dialogisuus keskustelun muotona. Pyrimme työssämme perhekeskeisyyteen. Ammattiauttajat tapaavat asiakasta vain kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan tai palvelusopimuksessa määritellyn mukaisesti. Sen sijaan perheenjäsenet ja läheiset ovat suurimman ajan apua tarvitsevan asiakkaan kanssa. Kun läheiset ovat osana hoitoprosessissa ja verkostossa, niin heidän äänensä ja mielipiteensä tulevat kuulluksi, he saavat tietoa sekä tukea sairastuneen perheenjäsenen tilanteesta ja auttamiskeinoista. Verkostoyhteistyöllä hoidon tehokkuus ja vaikuttavuus ovat vahvempia, kuin yksilökeskeisessä asiakastyössä.
2.5 Päiväys
Omavalvontasuunnitelma on luotu uusien Valviran ohjeiden mukaisesti japäivitetty 25.2.2025.
3. ASIAKASTURVALLISUUS
Celin toteuttaa asiakkaan kanssa yhdessä tehdyn kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoitoa. Asiakkaan hoitosuunnitelma käydään säännöllisesti läpi ja päivitetään tarvittaessa. Asiakkaan peruselintoimintoja seurataan ja vointia tarkkaillaan käyntien yhteydessä. Mahdolliset muutokset voinnissa, perussairauden eteneminen, lääkityksestä johtuva muutos asiakkaan voinnissa tai muu lääkärikäyntiä vaativa tilanne vaatii aina lääkärin kannanottoa. Näissä tapauksissa ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriinsä. Tarvittaessa asiakasta avustetaan lääkäriajan saamisessa. Celinin palveluilla pyritään edistämään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta.
Asiakkaan hoidossa käytetään aina kuntouttavaa työotetta ja kannustetaan omatoimisuuteen. Kotikäynnin yhteydessä asiakasta avustetaan mahdollisten lisäpalveluiden hankinnassa, kuten psykoterapia-, lyhytpsykoterapia- ja fysioterapia- ja- jalkahoitajan palvelut. Näiden lisäksi annetaan neuvontaa liittyen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Asiakkaita kannustetaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi osallistumaan mahdollisuuksien mukaan erilaisiin liikunta- kulttuuri- ja harrastustoimintoihin. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan ja seurataan toimintakyvyn ja osallisuuden toteutumista. Asiakkaiden painoa seurataan tarvittaessa. Keskustellaan terveellisen ja riittävän ravinnon merkityksestä ja tarvittaessa avustetaan asiakasta ruoan valmistuksessa tai hankinnassa. Jos herää epäilyä riittämättömästä ravinnon saannista, asia otetaan puheeksi asiakkaan ja tämän omaisten kanssa ja järjestetään tarvittaessa lääkärikäynti tai verikokeita. Sosiaalihuollon avopalveluissa ja kotihoidon työssä käytetään henkilökunnan suorittamia lisäkoulutuksia ohjauksen menetelminä kuten ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, musiikkiterapiaohjaus ja ratkaisukeskeinen lyhytterapia sekä Walk In eli Kertaterapia.
3.1 Lyhytterapia- ja valmennuspalveluiden laadulliset edellytykset
Celinin tuottamissa ratkaisukeskeisen lyhytterapian palveluita voivat antaa vain valmiit sertifioidut ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit, jotka ovat suorittaneet IASTI:n (International Alliance of Solution Focused Teaching Institutes) asettamat toisen tason vaatimukset. Ratkaisukeskeisillä lyhytterapeuteilla on pohjakoulutuksena sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto tai eritysopetuksen pätevyys. Neuropsykiatrisilla valmentajilla on vaatimuksena vähintään 30 opintopisteen opinnot ja käytännön asiakasharjoittelu. Taidelähtöisiä palveluja, kuten musiikinopetusta ja valmennusta voivat antaa vain musiikinohjaajat, musiikkipedagogit, musiikintuottajat ja musiikkikasvattajat.
3.1.1 Hygieniakäytännöt
Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen huomioidaan. Lisäksi pyritään infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estämiseen. Toimenpiteet tehdään aseptisesti ja oikeassa järjestyksessä. Mikäli asiakkaalla on haavoja tai muita erityistä huomiota vaativaa, kiinnitetään aseptiikkaan erityistä huomiota. Suihkutilanteissa käytetään suojaesiliinaa ja kumisaappaita. Työntekijöille taataan tarvittavien suojavarusteiden riittävyys kuten esim. kertakäyttökäsineitä, käsidesiä, suojaesiliinoja ja suu-nenäsuojus. Celin seuraa asiakkaan kodin yleistä siisteyttä, sekä asiakkaan oman hygienian asianmukaista hoitoa ja avustaa näissä toimissa yksilöllisesti laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti ja asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Henkilökunta toimii aseptisesti kaikissa toimenpiteissä. Henkilökunnalla on aina mukana tarvittavat välineet aseptiseen työskentelyyn, sekä riittävä osaaminen toimenpiteiden suorittamiseen.
3.2 Lääkehoitosuunnitelma
Celinin lääkehoito perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, jota päivitetään säännöllisesti. Celinin Lääkehoitosuunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito-opas (2015:14) mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti vuosittain sekä tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat sairaanhoitajat Erja Selin ja Ben Selin. Lääkehoitosuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti vuosittain sekä tarvittaessa Viimeisin päivitys on tehty 1.11.2024.
Lääkehoitoa toteutetaan pääsääntöisesti lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkehoidon koulutuksen saaneet henkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esihenkilö ohjaa ja valvoo lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättää eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Yrityksemme antaman lääkehoidon vaativuustaso ei ole erityisosaamista vaativaa, hoidamme pääsääntöisesti tehtäviä, jotka asiakas voisi kyetä hoitamaan myös itse kotonaan, mikäli toimintakyky ei olisi alentunut. Yrityksessä ei toteuteta esim. i.v.-lääkitystä, rokottamisia tai kipupumppuhoitoja. Rokottamista aikuispotilaille tehdään kuitenkin vain ostopalvelusopimuksella hyvinvointiyhtymälle tai muulle terveydenhuollon toimipisteelle.
Toimintayksikön Lääkehoitosuunnitelman vastaava lääkäri on Terveystalon yleislääkäri Pauli Lappalainen. Celinin lääkelupien ja täydennyskoulutuksen järjestäjä on Skhole Oy. Lääkehoidon toteuttamisen kokonaisvastuu on sairaanhoitaja Ben Selinillä. Hänen varahenkilönään toimii Erja Selin.
Yrittäjän ja lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitajan vastuulla on, että yrityksessä on edellytykset toimia lääkehoitosuunnitelman mukaisesti, ja että osaavaa henkilökuntaa on saatavilla jokaisessa tilanteessa tarpeeksi. Työnantajalla on yrityksessä vastuu työnjaosta eli siitä, kenelle eri tehtävät kuuluvat. Työnjaon tulee olla selkeä ja kaikkien yksikön työntekijöiden tiedossa. Työnjohto-oikeuden perusteella työnantaja voi muuttaa työntekijän tehtäviä siinä laajuudessa kuin työntekijän osaaminen ja pätevyys mahdollistavat. Työnantaja on aina ensisijaisesti vastuussa asiakkaaseen nähden. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen vastaa omasta työstään ja lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta.
3.2.1 Lääkäri (yhteistyölääkäri lääkeluvat ja lääkehoitosuunnitelma)
Vastuu ja tehtävät: Ostopalveluna hankittu yhteistyölääkäri hyväksyy toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman ja antaa lääkeluvat sekä huolehtii, että henkilökunnan osaamisesta on annettu tarvittava näyttö. Osaaminen: Lääkärillä on laaja kokemus yhteistyölääkärinä toimimisesta.
3.2.2 Sairaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö
Vastuu ja tehtävät: Lääkehoidon tarpeen selvittäminen ja lääkemuutoksien teko lääkärin ohjeen mukaan, tarpeen tunnistaminen, lääkehoidon toteutuksen suunnittelu, lääkehoidon toteutus, lääkehoidon vaikutuksen arviointi, lääkityksen tarkistaminen, lääkehoidon asianmukainen kirjaaminen, lääkehoidon ohjaaminen, lääkehoidon tiedon välittäminen asiakkaalle ja tarvittaessa omaisille sekä muille hoitaville ammattihenkilöille. Vastaava sairaanhoitaja vastaa työntekijöiden lääkehoidon osaamisen varmistamisesta.
Peruslääkehoito luonnollista tietä, ml. PKV- ja N-lääkehoito, sekä peg tai nenämahaletkun kautta, s.c. ja i.m. -pistot. Lääkehoidon ja lääkelaskujen-tentit 5 vuoden välein.
Osaaminen: Erillistä lupaa vaativa lääkehoito: Yrityksessä ei tarvitse/voi toteuttaa erityistä osaamista vaativaa lääkehoitoa, kuten suonen sisäinen lääkehoito
3.2.3 Lähihoitaja
Vastuu ja tehtävät: Asiakkaan lääkelistan ajantasaisuuden tarkistus, lääkehoidon riskitietojen selvittäminen, lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta ja muutostarpeen tunnistaminen, lääkehoidon toteutus ja dokumentointi sekä lääkehoidon ohjaus ja tiedon välittäminen asiakkaalle, asiakasta hoitavalle ammattihenkilöstölle ja tarvittaessa omaisille. Valmius antaa lääkeitä luonnollista tietä (suun kautta, rectumiin, silmätipat) sekä peg- tai nenämahaletkun kautta.
Erillistä lupaa vaativa lääkehoito: Osaaminen varmistetaan LOVe-koulutuksella sekä näytöillä vähintään 5 vuoden välein. Lääkäri kirjoittaa lääkeluvat. Lisäkoulutus ja näytöt: PKV- ja N- lääkehoito luonnollista tietä, s.c. ja i.m. -pistot, rokottaminen.
3.2.4 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon on sisältynyt lääkehoidon koulutusta
Lääkkeiden haku apteekista, lääkkeiden jako dosettiin ja valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä. Sosionomi, jonka tutkintoon on kuulunut lääkehoidon kokonaisuus, voi osallistua lääkehoitoon lääkelupansa mukaisesti. Sosionomi voi jakaa lääkkeitä dosettiin, antaa lääkkeitä luonnollista tietä, lisäkoulutuksen ja näyttöjen jälkeen antaa injektioita s.c. ja i.m. sekä osallistua PKV-lääkehoitoon ja antaa (poikkeustilanne) varsinaisia huumausainelääkkeitä (N-lääke). Lääkärin allekirjoittama lääkelupa.
3.2.5 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon ei ole sisältynyt lääkehoidon koulutusta
Eiosallistu lääkehoitoon (ml. lääkkeiden antaminen) ennen lisäkoulutusta. Käytyään lähihoitajan hoidon ja huolenpidon koulutuskokonaisuutta vastaavan lisäkoulutuksen(työnantaja määrittää) voi osallistua lääkelupakoulutuksiin (LOVe/vastaava) ja antaa osaamisnäytöt sairaanhoitajalle. Valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä. Tarvittaessa PKV-lisäkoulutus ja -näyttö, s.c. -koulutus ja -näyttö. Lääkärin allekirjoittama lääkelupa. Sairaanhoitaja käy läpi asiakas- ja lääkekohtaisesti lääkitykset ja vastaa hoitoon perehdyttämisestä.
3.2.6 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka toimii sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena
Sairaanhoitajaopiskelija sijaisena. Voi toimia lähihoitajansijaisena suoritettuaan vähintään 70 opintopistettä. Lisäksi hänellä tulee olla hyväksytysti suoritettuna lääkehoidon opintojaksot ja lääkelaskut. Lääkehoidon tehtävät voivat laajimmillaan olla samat kuin lähihoitajilla (huumausainehoitoa lukuun ottamatta). Ei saa toteuttaa huumausainehoitoa. Voi harjoitella toteuttamista ohjaajan välittömässä valvonnassa. Voi toimia sairaanhoitajansijaisena suoritettuaan 140 opintopistettä, kun opintojen aloittamisesta ei ole kulunut yli 10 vuotta ja opinto-oikeus on voimassa. Opiskelija toimii aina esihenkilön ohjauksen ja valvonnan alaisena. Esihenkilö on töissä yhtä aikaa opiskelijan kanssa tai muuten tavoitettavissa työvuoron aikana.
3.2.7 Lähihoitajaopiskelija sijaisena
Voi osallistua lääkehoitoon, jos on suorittanut vähintään 2/3 tutkintoon johtavista opinnoista, kaikki koulutukseen kuuluvat lääkehoidon opinnot ja jos hänellä on riittävästi käytännön kokemusta lääkehoidon toteuttamisesta opintoihin liittyvästä harjoittelusta. Osaamisen varmistamisen ja perehdytyksen jälkeen lääkeluvallinen lähihoitajaopiskelija voi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollisia reittejä, ei kuitenkaan PKV-lääkkeitä tai huumausaineita. Ainoana poikkeuksena voivat olla epilepsian kohtauslääkkeet. Sosionomiopiskelija voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen vain, jos opintoihin on liittynyt lähihoitajakoulutuksen tasoiset lääkehoidon opinnot. Silloin osaamisen vaatimukset ja oikeudet ovat samat kuin lähihoitajaopiskelijalla. Jos sosionomiopiskelijalla ei ole lääkehoidon koulutusta, hän ei osallistu lääkehoidon toteuttamiseen.
3.2.8 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka suorittaa harjoittelujaksoaan
Opiskelijat eivät toteuta itsenäisesti lääkehoitoa ilman yksikössä toimivan lääkeluvallisen hoitajan välitöntä valvontaa.
3.3 Lastensuojelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat päivittäneet Lastensuojelun laatusuosituksen ja se on julkaistu 31.10.2019. Päivitetyssä laatusuosituksessa on otettu huomioon viime vuosina tapahtunut lastensuojelun laaja kehittämistyö. Uutena sisältönä ovat sijaishuollon laatukriteerit. Myös ensimmäisen laatusuosituksen sisältö on edelleen perustaltaan ajankohtainen. Lastensuojelulakia on viime vuosina kehitetty laajasti ja Celinissä noudatetaan Lastensuojelun laatusuosituksia, jota on julkaistu 31.10.2019. Suositusten keskiössä on lapsi. Laatusuosituksen viisi keskeistä periaatetta ovat:
- Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
- Lapsen etu
- Vuorovaikutus
- Ammattihenkilöstön työn laatu
- Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri
Celinin lastensuojelutyötä tekevien ammattihenkilöiden sitoutuminen lastensuojelutyötä ohjaaviin keskeisiin periaatteisiin vahvistaa oikeanlaisen tuen tarjoamista oikeaan aikaan. Jokaisen työntekijän tulee olla perehtynyt lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on
- Edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia
- Tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa
- Pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin
Celinin lastensuojelun työntekijöiden perehdytykseen sisältyy lastensuojelulakiin perehtymisen lisäksi tuntea Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta (ETENE-julkaisuja 32:2011) ja Lapsuuden ja nuoruuden etiikka sosiaali- ja terveysalalla (ETENE-julkaisuja 41: 2013). Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on julkaissut sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet, jotka luovat vahvan ammattieettisen perustan lastensuojelutyölle.
3.4. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025, jonka myötä vammaisten palveluiden tarjonta laajenee. Henkilökohtaisen avun lisäksi tulee palveluihin mukaan erityisen osallisuuden tuki. Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu. (Vammaispalvelulaki 12 § (Finlex). Celinin sosiaalipalveluissa valitaan työntekijät tähän uuteen tuotettavaan palveluun huolella, koska työntekijän tulee osata puhetta korvaavia kommunikaatiokeinoja. Henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva avun tarve ei saa estää hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista. Celinin henkilökohtaiset avustajat auttavat asiakkaita vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
Celinin työntekijät hallitsevat sosiaalialan ammattietiikan, joka on lakia laajempi käsite, koska ammattietiikka ohjaa sosiaalialan ammatillista toimintaa ja siihen liittyviä ratkaisuja valintoineen. Sosiaalialan ammattietiikan keskeisen periaatteet ovat ihmisarvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nämä soveltuvat hyvin vammaispalvelun asiakkaiden palveluiden tuottamisen laadullisiksi edellytyksiksi. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon. Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Oikeus palveluihin määrittyisi tarpeen, ei diagnoosin perusteella. Uuteen vammaispalvelulakiin on Celinissä järjestetty työntekijöiden koulutusta.
3.5 Laadunhallinnan työkalut ja mittarit sekä keinot
Yrityksen palveluiden laadusta vastaavat esihenkilöt. Päivittäisessä työssä jokaisella työntekijällä on vastuu palvelun laadun toteutumisesta ja epäkohtien esille tuomisesta. Kaikki palvelut kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään ja poikkeamat kirjataan erityisellä huomio merkinnällä toimienpiteitä varten. Palvelun laatu on osa perehdytystä, jolloin jokaiselle työntekijälle korkealaatuinen palvelu ja laadun seuranta kuluu työntekoon alustaalkaen. Esihenkilöt johtavat palvelutoimintaa ja valvovat, että palvelutoiminnalle säädetyt edellytykset täyttyvät. Yrityksessä on operatiivisen toiminnan osalta käytössä viikoittaiset työkokoukset, jossa käsitellään henkilökunnan kesken ajankohtaiset operatiiviset asiat. Viikkokokouksesta tehdään asialista ja muistio. Esihenkilöt myös valvovat asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia ja myös sitä kautta palvelun laatua ja toimintaedellytysten täyttymistä.
Celinin sairaanhoitajat tekevät asiakkaille tarvittaessa terveyskyselyjä ja kartoittavat unen laatua. Lisäksi käytössä on muistihäiriöitä kartoittava pieni muistitesti MMSE, päihteidenkäytön seurantaa varten AUDIT, ja Huumeiden käytön kysely (DUBOT). Masennukseen käytössämme on BDI (Beckin depressioseula), josta on oma versio nuorille henkilöille (R_BDI), Lisäksi meillä on käytössä muita kyselyitä, joilla voidaan mitata asiakkaan mielialaa, kuten Uupumuksen oirekysely (KEDS), Ahdistuneisuuden kysely (GAD-7), Pakko-oireisen häiriön kysely (OCI-R) ja Paniikkioirekysely (PDSS-SR), Syömishäiriöiden ja ahmimisen kartoitukseen käytössämme on Syömistapakysely (BES) ja Syömishäiriökysely (SCOFF), joka on tarkoitettu pääasiassa normaali- ja alipainoisille henkilöille, jotka haluavat arvioida suhtautumistaan omaan kehoonsa ja ruokaan. Lisäksi voidaan tukea tupakoinnin lopettamista Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustestillä ja mikäli on tarvetta, niin voidaan siirtyä syventävään kyselyyn. Asiakkaan terveydentilaa seurataan myös BMI-mittarilla (BodyMass Index) ja tekemällä tyypin 2 diabeteksen riskitesti. Peliriippuvuuteen käytetään eri testejä, kun kyseessä on rahapeliriippuvuus, tai riippuvuus on kehittynyt digipelaamiseen (Ongelmallinen digipelaaminen (GAS-7).
3.6 Asiakkaan asema ja oikeudet
Jokainen työntekijä perehdytetään yrityksen arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Asiakasta kohdellaan kunnioittavasti kaikissa tilanteissa. Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan, tullaan siihen puuttumaan välittömästi ja asia käydään läpi työntekijän, asiakkaan ja mahdollisten omaisten kesken. Keskustelussa on aina mukana vähintään yksi yrityksen edustaja. Asiakasta informoidaan potilasasiamiehen palveluista ja hänen oikeudestaan tehdä asiasta virallinen kantelu.
3.6.1 Asiakkaan kohtelu ja Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan omien palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Celinin kaikki toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaalla on oikeus valita mitä palveluita hän haluaa. Jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan ja kaikki toiminta perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen.
Minkäänlaisia itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti tulla käyttämään lainkaan. Mikäli asiakkaan oma tai muiden turvallisuus olisi vaarassa, tulee rajoitustoimenpiteistä keskustella asiakkaan itsensä sekä häntä hoitavan lääkärin kanssa. Jos kuitenkin sellainen tilanne olisi, jossa asiakasta tulisi jotenkin rajoittaa, (esimerkiksi sängynlaitojen nostaminen ylös yön ajaksi), tehdään se ainoastaan asiakkaan omasta toiveesta. Rajoittamistoimenpiteestä tehdään kirjaukset myös asiakasasiakirjoihin.
3.6.2 Palvelutarpeen arviointi
Hoidon, palvelun ja kuntoutuksen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on aina henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Asiakkaat, omaiset sekä läheiset ja heidän toiveensa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon palvelutarpeen arviointia tehdessä. Toivottavaa on, että arvioinnissa olisi aina mukana joku omaisista tai läheisistä, joka voi osallistua arviointiin. Mikäli asiakas ei itse pysty kuntonsa vuoksi osallistumaan tai vaikuttamaan suunnitteluun tulee asiakkaan tahto selvittää muuta kautta esimerkiksi edunvalvonnan tai omaisten toimesta.
3.6.3 Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusopimus. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asiakkaan liikkumiseen, kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja kotona selviämiseen. Palvelun tarve tehdään aina asiakaslähtöisesti, asiakkaan ja hänen omaistensa toiveiden mukaisesti. Hoito, kuntoutus– ja palvelusuunnitelma laaditaan ensimmäisten käyntien aikana ja sitä päivitetään aina tarpeen mukaan asiakkaan tilanteen tai tarpeen muuttuessa sekä tarkistetaan säännöllisin väliajoin asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. Henkilökunnan tulee tuntea asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman sisältö ja toimia sen mukaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulee näkyviin yrityksen asiakastietojärjestelmään ja jokaisen työntekijän tulee perehtyä siihen ennen ensimmäistä käyntiä asiakkaan luona.
3.6.4 Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Asiakkaita ja omaisia kannustetaan osallistumaan yrityksen laadun ja omavalvonnan kehittämiseen ja palautteen antamiseen. Asiakaspalautteiden avulla pyritään kehittämään yrityksen toimintaa. Palautetta otetaan vastaan laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden aihepiireistä, mutta myös mistä tahansa muusta aihepiiristä liittyen yrityksen toimintaan tai työntekijöiden toimintaan. Palautetta voi antaa suusanallisesti, kirjeitse tai sähköpostin välityksellä. Palautteet säästetään sähköiseen palautekansioon. Palaute käydään aina läpi asianomaisen työntekijän kanssa, jota palaute koskee, mutta myös yhteisesti yrityksen kaikkien työntekijöiden kesken. Yrityksessä vaalitaan avointa kulttuuria, jossa palautteita käsitellään rakentavasti. Tietoon tulleiden epäkohtien pohjalta kehittämistarpeita selvitetään ja laaditaan suunnitelmia sekä toimitaan epäkohtien korjaamiseksi.
3.6.5 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös asiakkaan edustaja, esimerkiksi hänen omaisensa tai muu läheinen.
3.6.6 Muistutusten käsittely
Muistutukset vastaanottaa Erja Selin. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja muut valvontapäätökset käsitellään Erja Selinin ja Ben Selinin toimesta. Muistutuksiin pyritään vastaamaan nopeasti, mutta viimeistään 4 viikon kuluessa muistutuksen saamisesta. Muistutukseen vastataan aina kirjallisesti. Jos asiakkaalta tai omaisilta tullut palaute koskee yhden työntekijän toimintaa, esihenkilö käsittelee asian kahden kesken kyseisen työntekijän kanssa ja asiaan löydetään yhdessä asiakkaan kannalta myönteinen ratkaisu. Mikäli palaute koskee yrityksen yleisiä käytäntöjä, asiasta keskustellaan koko henkilöstön kanssa. Keskustelussa arvioidaan käytänteen yleispätevyys kaikkien asiakkaiden osalta. Mikäli käytänteen muuttaminen parantaa kaikkien asiakkaiden tilannetta, siihen siirrytään. Mikäli kyse on vain yhden asiakkaan tilanteesta, muutetaan käytännettä hänen kohdallaan. Sosiaalihuollon asiakas voi tehdä kantelun kokemistaan palvelun epäkohdista aluehallintovirastoon. Kantelun voi tehdä myös joku muu kuin asiakas itse, esimerkiksi asiakkaan omainen voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella:
3.6.7 Sosiaali- ja potilasasiavastaava
Asiakkaan oikeuksien ja mahdollisten oikeusturva- ja vahingonkorvausasioiden edustajana toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasvastaava. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavina toimivat Jenni Henttonen ja Terhi Willberg. p. 029 151 5838 sähköposti: sosiaali.potilasasiavastaava@luvn.fi Neuvontaa puhelimitse ma 10–12, ti, ke, to klo 9–11 (ei perjantaisin eikä pyhien aattona).
3.6.8 Salatun sähköpostin lähettäminen hyvinvointialueelle
Jos sosiaali- ja potilasasiavastaavalle haluaa lähettää salattua sähköpostia, käytetään salassa pidettävissä asioissa suojattua sähköpostia. Se tapahtuu niin, että kirjoitat selaimeen https://turvaposti.luvn.fija rekisteröit palveluun oman sähköpostiosoitteesi. Sen jälkeen palveluun tunnistautuminen tapahtuu henkilökohtaisella linkillä, joka lähetetään sähköpostiosoitteeseesi.
Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero: 029 505 3050
Reklamaatioapuri: https://reklamaatioapuri.fi/ auttaa laatimaan kirjallisen reklamaation, jonka voi halutessaan itse lähettää yritykselle.
3.7 Celininhenkilökunta
Celinin henkilökuntaan kuuluvat (marraskuu 2024): 3 sairaanhoitajaa, 1 muun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Yrittäjä tekee hallinnollisen työn lisäksi yrityksessä myös valmennus-, terapia-, sosiaali- ja terveysalan työtä. Työntekijät tekevät kaksivuorotyötä klo 8-21 välillä ja työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa vuorosuunnittelun mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan työtä tekevillä työntekijöillä on alan koulutus sekä työkokemusta sosiaalihuollon avopalveluista, erikoissairaanhoidon psykiatrisesta hoitotyöstä sekä kotiin vietävästä palvelusta ja erikoistumista neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutus-, hoito- ja ohjaustyöstä. Opinto- ja työtodistukset tarkistetaan ennen uuden työsopimuksen allekirjoitusta. Mikäli palkattavatyöntekijä on hoitoalan opiskelija, tarkistetaan opiskelijalta tuore opintorekisteriote, jolla varmistetaan, että opiskelijan opintosuoritukset riittävät hoitotyön tekemiseen(sairaanhoitajaopiskelijalla lähihoitajan sijaisuuteen vähintään 90 opintopistettä, sairaanhoitajan sijaisuuteen vähintään140 opintopistettä ja lähihoitajaopiskelijallalähihoitajan sijaisuuteen vähintään 120 osp). Opiskelijan ohjauksesta vastaa nimettysairaanhoitaja. Mikäli sijainen on opiskelija, seurataan hänen työtään keskustelemalla ja käymällä läpi opiskelijan asiakasjärjestelmän kirjaukset. Sosiaalihuollon avopalveluissa sosionomiopiskelijalla tulee olla 140 opintopistettä sosionomin sijaisuuteen. Kasvatustieteen kandidaatit ja maisterit voivat aluehallintovirastosta saadun ohjeen mukaan tehdä sosiaalihuollon avopalveluissa ammatillisen tukihenkilön työtä, mikäli heillä on osaamista erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaamisesta.
Rekrytoinnin yhteydessä esihenkilöt tarkastavat uuden työntekijän tutkintotodistukset, työtodistukset, rikosrekisteriotteen sekä Valviran ylläpitämästä julkisesta tietopalvelusta(JulkiTerhikki) rekrytoitavan henkilön ammattipätevyyden. Esihenkilöt tarkistavat rikosrekisteriotteet lasten kanssa työskentelevien perustuen tästä annettuun lakiin (504/2002) ja iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien rikostaustan perustuen valvontalain 28 §:ään. Esihenkilöt tarkastavat työntekijän rikosrekisteriotteen aina, kun on kyse yhden vuodenaikana vähintään 3 kk kestävistä työsuhteista. Työntekijä toimittaa rikosrekisterinotteen, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun hänet ensi kerranotetaan työsuhteeseen. Esihenkilö palauttaa rikosrekisteriotteen sen esittäneelle työntekijälle viipymättä sen jälkeen, kun on saanut sen nähtäväkseen.
3.8 Asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta
Esihenkilöt seuraavat henkilöstön riittävyyttä ja tekevät työvuorolistat. Jokaiseen työvuoroon on riittävä määrä henkilökuntaa, jotta kaikki asiakastyöt ja toimistotyöt(kirjaaminen, suunnittelu) saadaan toteutettua. Koska kyseessä on yksityinen yritys, on asiakasmäärä ollut mahdollista mitoittaa olemassa olevan henkilöstön määrän mukaan. Uusia asiakkaita otetaan vain, jos yrityksentyöntekijöiden yhteenlaskettu työaika riittää tähän. Yrityksessä huolehditaan työntekijöiden terveellisistä työoloista mm. järjestelemällä sisäilma-altistuneiden työntekijöiden työvuoroja niin, että sisäilmaan herkästi reagoivienhoitajien ei ole tarvinnut osallistua sellaisten asiakkaiden hoitamiseen, joiden kodissa on huono sisäilma. Tällä järjestelyllä on ehkäisty hoitajien hengitystieinfektioista tai allergisista reaktioista johtuvia poissaoloja. Henkilöstön ammatillinen koulutus ja työkokemus sekä työpaikan tarjoama ammatillinen täydennyskoulutus varmistavat sen, että toiminta on laadukasta, ammatillista, turvallista ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa. Henkilöstön osaamista ja työskentelynasianmukaisuutta seurataan asiakaskäynneillä ja asiakas- ja työntekijäpalautteista.
Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta. Esihenkilöllä on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin työntekijöiden kanssa kuukausittainpalautteen kysymistä ja antamista varten. Yrityksen keskustelukulttuuri on avoin ja palautetta kerätään myös viikkokokouksissa. Kaikkiin epäkohtiin puututaan esihenkilöntoimesta mahdollisimman pian, viimeistään viikon sisällä Lääkehoidon päivitetty osaaminen tarkistetaan henkilöstöltä rekrytoinnin yhteydessä. Kokohenkilöstöllä tulee olla voimassa oleva lääkelupa, paitsi niillä sosiaalihuollon avopalveluiden työntekijöillä, joiden koulutukseen ei ole sisältynyt lääkehoidon opintojaksoa. Mikäli rekrytointivaiheessa lupaa ei ole, työntekijän tulee suorittaa LOVe -tentit ennen lääkehoitoa sisältävän työn aloittamista. Lääkehoitosuunnitelman läpikäyminen on osa perehdytyssuunnitelmaa. Sairaspoissaoloja varten yrityksessä on omia alihankkijoita ja tuntityöntekijöitä, jotka voivat tarvittaessa tehdä ylimääräisiä vuoroja. Tuntityöntekijät ovat työsopimus -suhteisia, vuokrattuja työntekijöitä ei käytetä. Sijaiset on perehdytetty työtehtäviin ennen sijaisuuksien aloittamista ja varmistettu, että he ovat käytettävissä pidemmällä aikavälillä sitouttamalla heitä yrityksen toimintaan pitämällä heihin säännöllisesti yhteyttä myös sijaisuuksien välissä. Uudet työntekijät perehdytetään asiakastyöhön ennen varsinaisen työn aloittamista. Perehdytys tapahtuu asiakkaan kotona ja yrityksen toimistolla. Perehdytyksen yhteydessä käydään yhdessä läpi myös toimintaohjeet erilaisten vaara- ja poikkeustilanteiden osalta. Uudelle työntekijälle nimetään oma perehdyttäjä. Omavalvontasuunnitelma on osahenkilöstön perehdytysohjelmaa. Perehdytyksestä on yrityksessä tehty erillinen perehdytyssuunnitelma, jonka mukaan kaikki perehdyttäjät toimivat. Näin voidaan taata kaikille uusille työntekijöille kattava ja samanlainen perehdytys. Henkilöstöä kannustetaan täydennyskoulutukseen. Koulutuksen tarve ja toiveet käydään yksilökohtaisesti läpi tavoitekeskusteluissa. Käydyt täydennyskoulutukset lisätään henkilöstöluetteloon. Esihenkilöt seuraavat käytyjä täydennyskoulutuksia.
3.9 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
Celin tekee yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakasvastaavien, kuten vammaispalvelun, lastensuojelun, omaishoidon koordinaattoreiden, mielenterveys– ja päihdepalveluiden kanssa. Lisäksi Celinillä on yhteistyölääkäreitä, kuten yleislääkäri ja neurologian erikoislääkäri yksityissektorilla sekä erityisneuropsykologi, mikäli asiakkaat tarvitsevat nopeasti lähetteen tutkimuksiin. Ostopalveluasiakkaista kirjataan hyvinvointialueen pyytämät tiedot hyvinvointialueen omaan potilastietojärjestelmään. Yrityksen esihenkilöillä on työpuhelimet, josta muut palveluntuottajat ja hyvinvointialueen edustajat saavat yrityksen edustajan tarvittaessa kiinni. Yhteistyötapaamisia voidaan järjestää myös verkkokokouksina. Suunnitteluvaiheessa palvelujen koordinointia tekevät esihenkilöt. Päivittäisessä tiedonkulussa kunkin hoitajan tehtävänä on tarvittaessa informoida akuutit muutokset henkilöstölle, palvelun ostajalle ja muille palvelutuottajille.
3.10 Toimitilat ja välineet
Asiakkaan palvelut ja toiminta toteutuvat asiakkaan kotona, yhteisesti sovitussa kohteessa, verkostokokouksissa tai Celinin terapiatiloissa. Ensikäynnillä, palvelusuunnitelmaa laadittaessa, kartoitetaan toimintaympäristö asiakkaan kotona ja asiakasta velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat muutokset, mikäli huomataan turvallisuuspuutteita. Mikäli asiakas ei pysty toteuttamaan tarvittavia muutoksia, koordinoi esihenkilö tarvittavat muutostyöt ammattilaisille. Yrityksen työntekijä käyttää asiakastyössä asiakkaan omia välineitä. Kaikki työntekijät ovat hoito-, kasvatus- ja sosiaalialan työnammattilaisia ja heillä on perehdytys ja tieto käytettävistä välineistä. Mikäli asiakkaankotona olevissa välineissä huomataan epäasianmukaisia tai turvallisuusriskin muodostavia välineitä, työntekijä huolehtii, että välinettä ei käytetä ja velvoittaa asiakasta hankkimaan tilalle turvallisen ja tarkoituksenmukaisen välineen. Celinillä ei ole välinehuoltoa, hoitovälineet ovat kotihoidossa asiakkaan omia. Celinilläon käytössään toimitilat osoitteessa. Sinikalliontie 18 A, Espoo. Toimitilat ovat henkilöstön käytössä kokous-, tauko- ja sosiaalitiloina. Toimitiloissa voidaan järjestää ammatillisen tukihenkilötoiminnan, perhetyön, sairaanhoitajan sekä terapia- ja valmennusasiakkaiden vastaanottoa. Toimitilat sijaitsevat toimistohotellissa. Toimiston ulko-ovi on lukittuna aina, kun tiloissa ei ole henkilökuntaa. Toimitiloissa säilytetään paperisia asiakastietoja sekä työntekijöiden käytössä olevia tietokoneita ja iPadeja. Asiakastiedot ja tietokoneet pidetään lukollisessa kaapissa silloin, kun ne eivät ole käytössä. Toimistolla säilytetään myös asiakkaiden kotiavaimia, mikäli asiakas ei itse avaa ovea eikä asiakkaalla ole sähkölukkoa tai koodilukkoa. Avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa eikä avaimen kirjauksesta käy ilmi kenen asiakkaan avain on kyseessä. Avaimessa on työntekijöiden tiedossa oleva koodi, jonka perusteella työntekijä tietää oikean avaimen.
3.11 Käytettävät teknologiset ratkaisut ja lääkinnälliset laitteet
Celinissä käytetään Vellon asiakastietojärjestelmää, joka on Valviran rekisteröimä, auditioitu A1-luokan sähköinen potilastietojärjestelmä. Tämä järjestelmä täyttää olennaiset vaatimukset. Yrityksen henkilöstö on koulutettu käyttämään asiakasjärjestelmää ja yrityksessä on sisäisesti määritelty järjestelmälle kaksi pääkäyttäjää: sosiaalipalveluiden vastaava johtaja ja hoitotyön esimies. Vuoden 2025 alusta lähtien Celinillä on lastensuojelun ja vammaispalvelun asiakkuuksia varten käytössä Nappula-ohjelma. Asiakastietojärjestelmästä on kirjalliset ohjeet. Se sisältää asiakkaiden yksilölliset hoitotiedot ja asiakkaan toiveet hoidon toteuttamisesta. Nämä näkyvät aina työntekijälle asiakaskäynnillä. Pääkäyttäjä järjestää tarvittaessa henkilökunnalle koulutusta asiakastietojärjestelmän käyttöön sekä koulutusta silloin, kun ohjelman käyttöä laajennetaan uusille alueille.
Yrityksessä on tehty kattava tietoturvasuunnitelma, johon teknologiset ratkaisut on sisällytetty. Lääkinnälliset laitteet ovat aina lähtökohtaisesti asiakkaiden omia tai asiakkaan itsensä vuokraamia ja laitteen toimintakunto on asiakkaan ja vuokraavan tahon vastuulla. Työntekijä huolehtii lääkinnällisten laitteiden käytöstä ja ilmoittaa asiakkaalle lääkinnällisen laitteen korjaus- tai uusintatarpeesta. Myös uusien, hoidossa tarvittavien lääkinnällistenlaitteiden hankinnasta vastaa asiakas. Uusien lääkinnällisten laitteiden hankintaa asiakkaalle suosittelee hoitotyötä tekevä hoitaja tarpeen mukaan. Yrityksellä on muutama lääkinnällinen laite tilanteisiin, joissa asiakkaalla ei vielä ole kyseistä, hoitotyössä tarvittavaa laitetta. Lääkinnälliset laitteet on luetteloitu Laiterekisteriin ja laiterekisterin ajantasaisuudesta vastaa hoitotyön esimies. Laiterekisteristä käy ilmi laitteentunnistetiedot, hankinta-ajankohta ja huoltotiedot. Hoitohenkilökunta perehdytetään käytössä oleviin terveydenhuollon laitteisiin, riippumatta siitä ovatko ne asiakkaan vai yrityksen. Yrityksessä on määritelty laitevastaava, johon kehotetaan olemaan yhteydessä, jos lääkinnällisten laitteiden ongelmatilanteissa. Laitevastaava ohjeistaa tarvittaessa vaaratilanneilmoituksen tekemisen Fimeaan. Vaaratilanneilmoitus tehdään kaikista vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista. Laitevastaavana toimii hoitotyön esimies Ben Selin puh. 0400490330.Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskientunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu alla olevassa taulukossa.
3.12 Riskikartoitus palveluyksikön keskeisimmistä riskien tunnistamisesta
Celinin esihenkilöt ovat tehneet riskikartoituksen palveluyksikön toiminnan keskeisimmistä turvallisuutta ja laatua koskevista riskien tunnistamisesta, arvioinnista, ennaltaehkäisystä ja hallinnasta. Työ sosiaalihuollon avopalveluissa, kotihoidossa, sairaanhoitajan vastaanotolla, terapia- ja valmennuspalveluissa sisältävät erityyppisiä riskejä, jotka muodostavat riskejä toiminnan jatkuvuudelle.
Taulukko 1:Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta
| Tunnistettu riski | Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus) | Ehkäisy- ja hallintatoimet |
| Infektioriski | Suuri riski infektiopotilaiden hoitotyössä
Sosiaalihuollon avopalveluissa riski pienempi, koska vähemmän infection sairastavia asiakkaita Suuri riski, jos henkilökunta sairastuu |
Hyvä ohjeistus
Suojavarustukset infektiopotilaiden hoidossa Henkilökunnan rokotukset ajan tasalla Kotikäynneillä mukana käsidesi, tehdaspuhtaat käsineet ja tarpeen mukaan suojaesiliina sekä suunenäsuojus |
| Työväkivalta | Kohtalainen riski vammaispalvelussa, kotihoidossa ja sosiaalihuollon avopalveluissa
Suurempi riski Päihde- ja mielenterveystyössä |
Henkilökunnan koulutus haastavien asiakkaiden työskentelyyn
Puhejudon kurssi Sairaanhoitajan vastaanotolla poistumistien varmistaminen Vaaratilanteiden ilmoittaminen |
| Työntekijän tapaturmat | Merkittävä riski
Vaikuttaa työntekijän terveyteen ja henkilöstön määrään |
Kotikäyntien turvakartoitus
Työntekijöiden asianmukaiset työjalkineet sisällä ja ulkona Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto |
| Lääkitysriski | Suuri riski
Välitön vaikutus asiakkaan terveyteen |
Lääkkeiden kaksoistarkastus
Lääketentit ja lisäkoulutus tarpeen mukaan Poikkeamien ilmoitukset Lääkärin asiantuntemuksen käyttäminen Asiakkaiden lääkkeiden asianmukainen säilyttäminen kotona, tarvittaessa lukollinen säilytyslaatikko Tarkka ja selkeä kirjaaminen |
| Laitteiden rikkoontuminen | Kohtalainen riski
Välitön vaikutus mittaustuloksiin ja hoitoon. |
Laitteiden säännöllinen testaus ja kalibrointi
Henkilökunnan varalaitteet |
| Tietoturvariski | Suuri riski | Tietoturvasuunnitelma
Henkilökunnan koulutus Salassa pidettävän materiaalin säilyttäminen toimiston lukollisessa tilassa Laitteiden säännölliset päivitykset
|
4. OSAAMISEN VARMISTAMINEN, LUPAKÄYTÄNTEET, PEREHDYTYS JA TÄYDENNYSKOULUTUS
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä edellyttää lähi- ja sairaanhoitajia osallistumaan säännöllisiin täydennyskoulutuksiin ja kehittämään ammattitaitoaan ja perehtymään ammattia koskeviin säädöksiin ja määräyksiin (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 18§). Työnantaja vastaa lääkehoidon koulutuksesta. Celinillä on täydennyskoulutuksen sopimus Skhole Oy:ssä. Hoitajalla tulee olla voimassa olevat lääkeluvat, osallistuessaan lääkehoitoon (ml. lääkkeiden antaminen). Luvat hankitaan työsuhteen alussa, kun työntekijän työsuhde kestää yli 3kk. Lyhyemmissä sijaisuuksissa lääkehoito toteutetaan työnjaollisesti lääkeluvallisten työntekijöiden toimesta. Lääkehoidon verkko-osaamisen lääkehoidon osaamisen perusteet sisältää teoriatentin ja lääkelaskennantentin sekä PVK-lääkkeiden lisäosan. Verkkotenttien lisäksi työntekijän on näytettävä kolmesti lääkkeiden jakaminen onnistuneesti, lääkelaastarin vaihtaminen, kirjaaminen (ml. pkv), ihonalaisen injektion pisto, lihaksensisäinen injektio ja suullinen PVK/N-näyttö. Näytöt ottaa vastaan kokenut sairaanhoitaja eli Celinissä Erja Selin tai hoitotyön esimies Ben Selin.
Erja tai Ben Selin liittävät tentti- ja näyttötodistukset (sh allekirjoitus) Skholen järjestelmään, jonka jälkeen yhteistyölääkäri allekirjoittaa lääkeluvat. Lääkelupa on työyksikkökohtainen ja voimassa 5 vuotta tenttisuorituksesta. Luvat ja liitteet ovat nähtävissä ja tulostettavissa sopimuskauden ajan. Näytöt ja lääketentit ovat uusittava 5 vuoden välein. Työnantaja seuraa lääkehoidon osaamista. Työntekijän ollessa pidempään (yli vuoden) työelämästä pois, varmistetaan lääkehoidon kertaaminen ennen työnaloitusta kulkemalla työntekijän rinnalla yrityksen asiakaskohteissa viikon ajan. Perehtymiseen sisältyy kirjallisen lääkehoitosuunnitelmaan tutustuminen, lukukuittaus ja suullinen kertaus vaaratapahtumissa toimimisessa. Lisäksi säännölliset lääkehoidon koulutukset katsotaan jokaisen työntekijän koulutustarpeen mukaisesti. Hoitajan vastuulle kuuluu osata lääkkeiden asianmukainen käsittely, hankinta, säilyttäminen ja hävittäminen. Mikäli esihenkilöiden tietoon tulee mahdolliset lääkevarkaudet henkilökunnan osalta, niin ensimmäiseksi käynnistetään sisäinen tutkinta, jonka jälkeen tehdään tutkintapyyntö lääkevarkauden epäilystä poliisille.
Sairaanhoitaja (lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö)
- Asiakkaan lääkityksen ja riskitietojen selvittäminen
- Lääkehoidon tarpeen ja muutostarpeen tunnistaminen
- Lääkehoidon toteutuksen suunnittelu ja toteutus (mikäli asiakkaalla ei ole käytössään apteekin toimittamia lääkejakelupusseja sairaanhoitaja annostelee lääkkeet asiakkaan dosettiin)
- Lääkelistojen oikeellisuuden varmistaminen ja ajantasaistaminen yhdessä omahoitajien kanssa
- Vaativamman lääkehoidon toteutus (injektiot ihon alle ja lihakseen)
- Lääkehoidon toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
- Lääkehoidon dokumentointi ja ohjaus
- Tiedon välittäminen asiakasta hoitaville ammattihenkilöille, asiakkaalle ja omaisille
- Opiskelijoiden ohjauksesta vastaaminen työssäoppimisjaksolla sekä heidän lääkehoidon toteutuksestaan vastaaminen ja sen valvominen.
Lähihoitaja (lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö)
- Asiakkaan lääkityslistojen ajantasaisuuden tarkistus ja riskitietojen selvittäminen
- Lääkehoidon tarpeen ja muutostarpeen tunnistaminen
- Lääkehoidon toteutus (lääkkeen jakaminen asiakkaalle apteekinannosjakelupusseista tai sairaanhoitajan annostelemista doseteista)
- Lääkehoidon vaikutuksen seuranta
- Lääkehoidon dokumentointi ja lääkehoidon toteutukseen liittyvä välitön lääkehoidonohjaus
- Tiedon välittäminen asiakasta hoitaville ammattihenkilöille, asiakkaille ja omaisille
Mahdolliset haittavaikutukset sekä lääkkeiden ottamatta jättämiset kirjataan erilliselle poikkeamien seurantalomakkeelle.
4.1 Asiakastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
- Asiakastietolain 7 §:n mukainen johtaja, joka vastaa palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta on sairaanhoitaja Ben Selin
- Palveluntuottajan tietosuojavastaava on Ben Selin, Sinikalliontie 12, Espoo, selin@celin.fi, puhelin 0400 490 330
- Yrityksen verkkosivuilla on osoitteessa https://celin.fi/tietosuojaseloste/ on kuvattu ja on otettu huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679) ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimukset tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta.
Celinillä on käytössä kirjausjärjestelmänä Vello, jossa jokaisella työntekijällä on omat käyttäjätunnukset ja salasanat. Vuoden 2025 alusta tulee ryityksen käyttöön sosiaalialan kirjausjärjestelmä Nappula. Yritys noudattaa asiakasasiakirjojen käsittelyssä hyvinvointialueen voimassa olevaa ohjetta asiakirjojen käsittelystä ja rekisterinpidosta sekä huomioi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta yrityksen toiminnassa. Sähköinen kirjaaminen tapahtuu Vellon asiakastietojärjestelmään joko tietokoneen selaimen tai puhelimen mobiilisovelluksen avulla. Kaikki tunnukset ovat henkilökohtaisia. Celinin toimistolla on työntekijöiden käyttöön varattu myös tietokone, jolla asiakastiedot kirjataan omia käyttäjätunnuksia käyttäen. Vain tarvittavia paperisia asiakastietoja säilytetään. Paperiset asiakastiedot ovat tärkeät mm. poikkeustilanteiden varalle. Paperiset asiakastiedot säilytetään lukollisessa kaapissa. Poikkeustilanteessa asiakastiedot kirjataan paperille ja siirretään sähköiseen järjestelmään heti sen ollessa mahdollista. Jokaisessa yrityksen autossa on kynä ja paperia tietojärjestelmähäiriöiden varalle. Yrityksen tietoturvasuunnitelma on päivitetty 15.12.2024. Suunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön ja suositusten mukaisesti. Tietoturvavastaava huolehtii, että laadittua tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan. Esihenkilöt seuraavat kirjaamisten ajantasaisuutta.
4.1.2 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
Tietoturvasuunnitelman päivittämisestä vastaa tietosuojavastaava Ben Selin. Tietoturvasuunnitelmassa on kirjattu auki laitetoimittajakohtaisesti menettelyt virhe- ja ongelmatilanteissa sekä jatkuvuuden hallinta. Tietoturvasuunnitelma kuuluu työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Yrityksessä on varauduttu tietoturvallisuuden häiriöihin pitämällä asiakkaan perustiedot myös paperisena lukitussa kaapissa sekä ja kirjaamalla toimintaohjeet teknologian vikatilanteisiin. Yrityksellä on kirjalliset toimintaohjeet tietoturvasuunnitelmassa myös silloin, kun epäillään asiakastietojen vuotamisesta sivullisille. Kaikkiin tietoturvapoikkeamiin suhtaudutaan yrityksessä erittäin vakavasti ja tietosuojavastaava huolehtii, että mahdolliset poikkeamat korjataan ja pyritään ehkäisemään tulevaisuudessa. Asiakastietojen käsittelystä ja ohjeistuksesta vastaa tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan tehtävänä on myös seurata alan tietosuojaan liittyviä viranomaisohjeita ja -määräyksiä.
Hyvinvointialueet voivat velvoittaa yritystä kirjaamaan asiakastietoja heidän omiin järjestelmiinsä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue käyttää LifeCare potilastietojärjestelmää, jolle Celin kirjaa tiedot sovitusti. Hyvinvointialueen potilastietojärjestelmän hallinnasta vastaa hyvinvointialue. Yrityksessä huolehditaan, että potilastietojärjestelmiin on pääsy vain asiakastyötä tekevillä ja jokaisella on omat, henkilökohtaiset tunnukset. Yrityksessä on tehty kattava tietoturvasuunnitelma, johon teknologiset ratkaisut ovat sisällytetty.
4.1.3 Celinin tietosuojaseloste
- Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö
Rekisterinpitäjä: Celin
Osoite: Sinikalliontie 12
02650 ESPOO
Puhelin: +358 40 509 5011
Yhteyshenkilö ja tietosuojavastaava: Ben Selin
- Rekisterin nimi ja rekisteröidyt
Asiakasrekisteri. Rekisterissä käsitellään yrityksen asiakastietoja. - Henkilötietojen käsittelynkäyttötarkoitus
Rekisterin käyttötarkoituksena on asiakasyritysten ajantasainen hallinta ja ylläpito.
Rekisteriä käytetään yrityksen laskutuksessa ja asiakkuuden kannalta tärkeiden viestien lähettämisessä.
Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. - Rekisterin tietosisältö
Rekisterissä käsitellään yrityksen asiakkaiden yhteystietoja sekä muita jäsenyyteen liittyviä tarpeellisia tietoja.
Näitä tietoja ovat:
- Rekisteröidyn yrityksen nimi ja Y-tunnus
- Rekisteröidyn yrityksen osoite ja kotipaikka
- Rekisteröidyn yhteys henkilön etu- ja sukunimi
- Rekisteröidyn yrityksen laskutusosoite
- Rekisteröidyn yrityksen ja/tai yhteyshenkilön sähköpostiosoite
- Rekisteröidyn yrityksen ja yhteyshenkilön puhelinnumero
- Säännönmukaiset tietolähteet
Yhteystiedot kerätään rekisteröidyltä itseltään. - Henkilötietojen suojaaminen ja tietoturva
Yrityksen asiakkaiden yhteystietoja säilytetään Celinin laskutusohjelmiston asiakasrekisterissä. Rekisteri on tallennettuna ainoastaan laskutukseen käytettävän tietokoneen kiintolevylle ja sen varmuuskopioihin. Tietoihin ei pääse käsiksi internetin välityksellä. Henkilötietoihin pääsy on rajattu, eikä tietoja luovuteta muille toimijoille. Henkilötiedot säilytetään rekisterissä niin kauan kuin rekisteröity on yrityksen asiakas. Asiakkuuden päättymisen jälkeen henkilötietoja säilytetään pääsääntöisesti 12 kuukautta. Kaikki manuaalinen aineisto säilytetään lukitussa tilassa. Rekisteriin talletetut tiedot eivät ole säädetty salassa pidettäviksi.
Rekisteritiedot on suojattu ulkopuoliselta käytöltä ja asiakastietojen käyttöä valvotaan. Yrityksenkäytössä olevatietokone, sekä sen työasema on suojattu.
Yrityksen sähköpostiohjelma tallentaa yritykselle tulleiden ja lähetettyjen viestien sähköpostiosoitteet. Yrityksen kotisivuilla olevien yhteydenottolomakkeiden kautta lähetetyt tiedot välittyvät yrityksen sähköpostiin https-suojatulla yhteydellä. Sähköpostien palvelimen tietoturvasta huolehtii luotettava kotimainen palveluntarjoaja. - Henkilötietojen säännönmukaiset luovutukset ja siirrot
Henkilötietoja säilytetään ainoastaan yrityksen sisäisessä järjestelmässä, johon ei ole pääsyä internetin välityksellä. Henkilötietoja ei luovuteta muille toimijoille. - Henkilötietojen siirrot Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle
Yritys ei käytä yhteystietojen käsittelyssä tai sen siirrossa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella olevia palveluja, eikä tietoihin anneta pääsyä enempää kuin on välttämätöntä palveluiden toteuttamiseksi. - Henkilötietojen säilytysaika
Henkilötiedot säilytetään rekisterissä niin kauan kuin rekisteröity on yrityksen asiakas. Asiakkuuden päättymisen jälkeen henkilötietoja säilytetään pääsääntöisesti 12 kuukautta. - Rekisteröidyn tarkastusoikeus
Rekisteröidyllä on pääsääntöisesti oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tietonsa, milloin tahansa:
- saada tieto henkilötietojensa käsittelystä
- saada pääsy omiin tietoihinsa ja tarkastaa itseään koskevat yrityksen käsittelemät henkilötiedot
- vaatia epätarkan ja virheellisen henkilötiedon oikaisua ja tietojen täydentämistä
- vaatia henkilötietojensa poistamista
- peruuttaa suostumuksensa ja vastustaa henkilötietojensa käsittelyä siltä osin kuin henkilötietojen käsittely perustuu rekisteröidyn suostumukseen
- vastustaa henkilötietojensa käsittelyä henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella siltä osin kuin henkilötietojen käsittelyperusteena on yhdistyksen oikeutettu etu
- saada henkilötietonsa sähköisessä muodossa ja siirtää kyseiset tiedot toiselle rekisterinpitäjälle edellyttäen, että rekisteröity on itse toimittanut kyseiset henkilötiedot yritykselle. Yritys käsittelee kyseisiä henkilötietoja rekisteröidyn suostumuksen perusteella ja käsittely suoritetaan automaattisesti
- vaatia henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista.
Rekisteröidyn tulee esittää edellä mainitun oikeuden toteuttamista koskeva pyyntö tämän tietosuojaselosteen Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilökohdanyksi (1) mukaisesti. Yritysvoi pyytää rekisteröityä tarkentamaan pyyntöään kirjallisesti ja varmentamaan rekisteröidyn henkilöllisyyden ennen pyynnön käsittelemistä. Yritys voi kieltäytyä pyynnön toteuttamisesta sovellettavassa laissa säädetyllä perusteella.
- Oikeus valittaa valvontaviranomaiselle
Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle taikka sen Euroopan unionin jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jossa rekisteröidyn asuinpaikka tai työpaikka sijaitsee, mikäli rekisteröity katsoo, että hänen henkilötietojaan ei ole käsitelty soveltuvan tietosuojalainsäädännön mukaisesti. - Yhteydenotot
Rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä koskevat pyynnöt, kysymykset tästä tietosuojaselosteesta ja muut yhteydenotot tulee tehdä rekisterin ylläpitäjänsähköpostiin info@celin.fi
Rekisteröity voi myös ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti alla olevaan osoitteeseen:
Celin
Sinikalliontie 12
02650 ESPOO
4.2. Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen on yritykselle tärkeä laatumittari. Celinissä tehdään jatkuvan asiakaspalautteen keräämisen lisäksi asiakastyytyväisyyskysely sekä asiakkaille että asiakkaiden omaisille. Palautetta kerätään kyselyillä tietoverkossa, suullisesti asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Palaute käsitellään viikkokokouksissa ja palautteen perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia toimintaan ja samalla tähän omavalvontasuunnitelmaan. Esihenkilöt vastaavat palautteen keräämisestä, tallentamisesta ja läpikäymisestä.
5. OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA
Asiakkaan kodin tulee olla turvallinen. Yrityksessä huolehditaan siitä, että pelastusviranomaisilla on esteetön pääsy asiakkaan luo ja paloturvallisuusriskit on huomioitu. Äkillisten ja yllättävien tilanteiden, kuten esimerkiksi kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa tai äkillistä kuolemantapausta koskevat ohjeet löytyvät Celinin henkilökunnan perehdytysoppaasta. Henkilökunnan perehdytyksessä käydään läpi asiakkaan hoidon tarpeen arviointia ja varmistetaan henkilökunnan ammatillisesta kompetenssista äkillisissä tilanteissa toimimiseen. Kiireellisessä henkeä uhkaavissa tapauksissa henkilökunta soittaa 112, muussa neuvonnassa ensisijaisesti soitto päivystysapuun p. 116 117. Mikäli hoitajalle heräisi jonkinlainen huoli asiakkaasta (kaltoinkohtelu, kotona pärjääminen, henkinen hyvinvointi tms.), tehdään asiakkaasta sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus hyvinvointialueen viranomaisille. Huoli-ilmoituksen tekemisestä tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään ja asiakasta informoidaan huoli-ilmoituksen tekemisestä tai huoli-ilmoitus voidaan tehdä myös yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa myös omaista informoidaan.
5.1 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Celin toteuttaa asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut laadukkaasti. Yrityksessä koko henkilöstöä tiedotetaan ilmoitusvelvollisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaaville esihenkilöille, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Lisäksi mikäli työntekijä on saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä, mielenterveys- tai päihdeongelmaisesta henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, tulee tästäkin ilmoittaa vastaaville. Vastaava esihenkilö ilmoittaa asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranhaltijalle viipymättä ja käynnistää asianmukaiset toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei korjata viivytyksettä, tulee asiasta ilmoittaa aluehallintovirastolle. Celinin henkilöstöä informoidaan ilmoitusvelvollisuudesta mahdollisen epäkohdan sattuessa ja ilmoituksen tekemisestä perehdytyksen yhteydessä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei kohdisteta minkäänlaisia kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
5.2 Huoli-ilmoitus
Jokaisella henkilöllä tai organisaatiolla on oikeus tehdä Huoli-ilmoitus, jos on huolissaan läheisen tai jonkun muun kohtaaman henkilön elämäntilanteesta. Huoli-ilmoituksen voi siis tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Tällöin voi ottaa yhteyttä Hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, josta arvioidaan tilannetta tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä sosiaalihuollolle ilmoitus, mikäli he saavat työssänsä tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Yhteystiedot Huoli-ilmoituksen tekemiseen löytyy Hyvinvointialueen verkkosivuilta (https://www.luvn.fi/fi/huoli-ilmoitus). Huoli-ilmoitusta suositellaan tehtäväksi silloin, kun henkilön olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa. Esim. kun kyseessä on asiakkaan lähistöllä asuva henkilö, joka ei ole yrityksen asiakas ja asiakkaasta ei voida tehdä sosiaalihuollon ammattilaisen ilmoitusta. Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös omainen tai kuka tahansa henkilön tilanteesta huolestunut. Huoli-ilmoituksella tuntematon henkilö voidaan ohjata sosiaalihuollon piiriin.
5.3 Riskien hallinnan vastuut, epäkohtien tunnistaminen ja arvioiminen
Yrityksessä toimintojen riskienhallinnasta vastaavat esihenkilöt ja riskienhallintaa toteutetaan jatkuvasti asiakastyössä. Celinin laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan pyrkimällä tunnistamaan ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Yrityksessä toimitaan suunnitelmallisesti epäkohtien ja todettujen riskitekijöiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Kaikki haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan ja raportoidaan. Haittatapahtuman jälkeen toteutetaan sovitut jatkotoimenpiteet. Turvallisuudenhallinta on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Asiakasturvallisuuteen ja työturvallisuuteen panostetaan. Asiakasturvallisuutta edistetään ja korjataan toimialatasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, hoidon dokumentoinnin, fyysisen ympäristön, apuvälineiden sekä osto- ja tukipalvelujen osalta jatkuvasti.
Toiminnan laadunhallinta sekä riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Uuden asiakkaan luona, ennen käyntien aloittamista, tehdään aina riskikartoitus sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Riskejä voi olla esim. fyysisessä työympäristössä, asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa tai rittämättömässä henkilöstömäärässä. Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Celinissä ylläpidetään avointa ja turvallista keskusteluilmapiiriä, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän läheisensä voivat kertoa laatuun tai turvallisuuteenliittyviä havaintoja. Tämä on riskienhallinnan edellytys. Epäkohtia ovat esimerkiksi asiakasturvallisuuden puute, asiakkaan kaltoinkohtelu tai toimintakulttuuriin sisältyä asiakkaalle vahingollinen toiminta. Epäkohtia ovat myös mm. asiakkaan loukkaaminen sanoilla, kaltoinkohtelua tai toimintakulttuurista johtuvia ongelmia. Kaltoinkohtelu tarkoittaa fyysistä, psyykkistä tai lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua esim. lyöminen, uhkailu, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai tönitään. Epäkohta tai sen uhka voi olla asiakkaanaseman ja oikeuksien toteuttamisessa esim. hoidon vakavat puutteet ja palvelusuunnitelman toteutumattomuus sekä pakotteet ja rajoitteet ilman asiakaskohtaista ja määräaikaista lupaa niiden käyttämiseen.
5.4 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteidenkäsittely
Yrityksessä pyritään tunnistamaan jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, jotka voivat vaarantaa toiminnan laatua tai vaatimuksia. Mikäli hoitotyössä toteutuu haittatapahtuma, kirjataan se välittömästi erilliseen tiedostoon ja asiasta informoidaan yrityksen esihenkilöitä. Esihenkilöt käyvät tapahtuman läpi kyseisen työntekijän ja asiakkaan kanssa ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta haittatapahtuma ei toistu. Mikäli on tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin, niihin ryhdytään välittömästi. Mikäli haittatapahtuma on sen laatuinen, että se voi toistua muidenkin työntekijöiden osalta, asia käsitellään hoitohenkilöstön viikkokokouksessa. Tuolloin mietitään myös, kuinka em. haittatapahtuman voi ennaltaehkäistä. Kaikki haittatapahtumat kirjataan. Yrityksen esihenkilöt vastaavat riskienhallinnan kokonaisuudesta. Käytännön työssä kokohenkilöstö tarkkaillee mahdollisia riskejä oman työnsä näkökulmasta ja raportoi mahdollisista riskeistä esihenkilöilleen. Esihenkilöt huolehtivat, että henkilöstö on perehtynyt omavalvontasuunnitelmaan. Mikäli tapahtuu läheltä piti- tai vaaratilanne, tästä ilmoitetaan heti esihenkilöille. Työnantajan tulee selvittää työn vaarat ja arvioida ne. Tapaturmista tehdään tapaturmailmoitus. Toteutuneista haitta- tai vaaratapahtumista sekä läheltä piti -tapahtumista keskustellaan seuraavassa viikkokokouksessa. Kokouksessa sovitaan toimenpiteiden toteuttamiseen vastuuhenkilö ja tämä kirjataan haittatapahtuman tietoihin. Esihenkilöt seuraavat mahdollistenkorjaavien toimenpiteiden toteutumista.
5.5. Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen
Celinin esihenkilöt huolehtivat omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelmanlaatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on oikeus ja velvollisuus tuoda esiin havaitsemansa asiakasturvallisuuteen liittyvät riskit. Tämä tapahtuu joko esihenkilöiden kautta tai tuomalla asian esille työkokouksessa. Korjaavat toimenpiteet sovitaan viikkokokouksessa ja päivitetään omavalvontasuunnitelmaan, mikäli korjaavat toimenpiteet ovat merkittäviä. Toimenpiteistä sovittaessa sovitaan aikataulusta ja vastuuhenkilöistä ja kirjataan, miten toimenpiteidenvaikuttavuutta seurataan. Mikäli toimenpide on seurausta asiakkaalle aiheutuneesta haitasta, ilmoitetaan korjaavista toimenpiteistä myös asiakkaalle ja tämän omaiselle. Esimerkkinä asiakkaan kaatuminen kotonaan. Kaatumisten ehkäisy on tärkeää ja työntekijät seuraavat asiakkaiden kotona kaatumiselle altistavia riskitekijöitä. Riskitekijät keskustellaan auki, sovitaan korjaavat toimenpiteet ja toteutetaan ne yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa tämän omaisen kanssa.
5.6Infektioiden torjunta
Yrityksessä kaikki työntekijät noudattavat hygieniaohjeita. Tavanomaisia varotoimia käytetään hoitotyössä. Varotoimilla pyritään estämään mikrobien siirtymistä hoitajista asiakkaisiin, asiakkaista hoitajiin ja asiakkaasta hoitajan välityksellä toisiin asiakkaisiin.
Tavanomaisissa varotoimissa on neljä keskeistä osaa:
1) oikea käsihygienia
2) oikea suojainten käyttö (käsineet, suojatakki, suojaesiliina, suu-nenäsuojus)
3) oikeat työskentelytavat
4) pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen
Tartuntatautien torjunnassa ja mahdollisissa epidemiatilanteissa noudatamme LänsiUudenmaan hyvinvointialueen infektio-ohjeistusta. Tarvittaessa hoitotyön esimies konsultoiLänsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoitoa tai HUS-mobiiliyksikköä ja välittää tartuntojentorjuntaohjeet henkilöstölle. Epidemian selvitystyö käynnistetään välittömästi epäilynsyntymisen jälkeen. Käytännön työssä hygieniaohjeiden toteutumista seurataan keskustelemalla, onko varotoimet riittävät ja kuinka paljon suojaimia kuluu yrityksessä. Yrityksen keskustelukulttuuri on avointa ja hyvistä varotoimista keskustellaan henkilökunnan kesken jatkuvasti. Infektiotorjunnassa hyvä mittari on seurata työntekijöiden ja asiakaskunnan sairastavuutta.
5.7 Ostopalvelut ja alihankinta
Yrityksellä on kaksi alihankkijaa: Hoivapalvelu Anne Oy ja Hoitajasi Oy. Hoivapalvelu Annen kanssa tehdään yhteistyötä sosiaalihuollon avopalveluiden osalta ja Hoitajasi Oy:n kanssa hoidollisten asiakkaiden kanssa. Alihankkijoita käytetään mahdollisissa sairastapauksissa tai oman henkilöstön lomien aikana.
5.8 Valmius ja jatkuvuudenhallinta
Yrityksessä on tehty valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma 27.7.2024. Yrityksenesihenkilöt vastaavat sekä yrityksen valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta että valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmasta.