Varhain on parhain 17.6.2021
Elämme 2020-lukua. Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen kuntouttava terapia voi yhä tapahtua päiväkodin tai koulun siivouskopissa tai urheiluvälinevarastossa. Koppiterapian pitäisi olla historiaa, mutta liian monelle lapselle se on totisinta totta edelleen. Miksi näin on? Neurokirjon ammattilaisina tiedämme, ettei kopissa tehty terapia siirry lapsen arkeen, vaan jää lapselle ainoastaan kivaksi leikkihetkeksi. Terapian tavoite on kuntouttaa, ei tarjota pelkkää leikkihetkeä kopperossa. Vaikka leikki kuuluukin osana terapiaan.
Kuntouttavan arjen rakentaminen tulisi alkaa jo taaperoikäisenä. Neuvolassa tulisi olla keinoja tarttua hätääntyneen vanhemman, lapsensa parhaan asiantuntijan huoleen. On erittäin tärkeää, että neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle sekä hänen ympäristölleen tarjotaan tukea ja ohjausta hyvissä ajoin. Varhaisella puuttumisella estetään väärien toimintamallien oppimista ja syvään juurtumista, koska poisoppiminen on pitkäkestoisempaa kuin uuden oppiminen. Lapsi ei pysty oma-aloitteisesti muuttamaan omaa toimintaansa tai käytöstään vaan tarvitsee siihen vahvaa ympäristön tukea ja ohjausta. Varhaisella tunnistamisella ja kuntoutuksen aloittamisella tuetaan lapsen tunnetaitojen ja itsetunnon kehitystä pienestä pitäen. Tämä mahdollistaa lapsen toimimisen arjessa niin, että hän voi tuntea kuuluvansa lapsijoukkoon, joka on perustarpeitamme.
Varhaisen kuntoutuksen järjestämisessä avainasemassa on moniammatillinen, tiiviissä yhteistyössä lapselle ja hänen lähipiirilleen suunniteltu kuntouttava arki. Arki, joka edistää oikeiden toimintatapojen oppimista, mutta ei rasita liikaa perheen voimavaroja vaatii riittävät henkilöstö- ja aikaresurssit, jotta kuntoutus ei olisi arjesta irrallista puuhastelua. Terapioissa harjoiteltavien asioiden tulee olla aitoja arjessa yleistyviä taitoja, jotka vaativat yleistyäkseen satoja toistoja. Samalla ne antavat perheelle keinoja jaksamiseen. Lapselle annetaan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua aidosti itseään koskeviin toimiin ja siten vaikuttaa omaan elämäänsä. Kuntoutuksen tarkoitus on mahdollistaa toimiva arki lapselle ja hänen läheisilleen lapsen luonnollisissa kasvuympäristöissä.
Parhaimmillaan arjen kuntoutus on saumatonta ja yhteen kietoutunutta toimintaa, jossa ammattilaiset ja läheiset yhdessä tukevat, ohjaavat ja kannustavat lasta eteenpäin. Ihannekuntoutus on näkymätön, luonteva osa lapsen arkea. Arkea, jossa kaikilla osallisilla on sama tavoite – sosiaalisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman itsenäinen lapsi. Kun huolehdimme neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen varhaisesta kuntoutuksesta, huolehdimme samalla hänen oikeuksiensa toteutumisesta. Se velvoite kuuluu yksinomaan meille aikuisille. Varhain on parhain – edelleen!
Nuori kahden maailman välissä? 24.3.2021
Tuntuuko sinusta, että elät kahden maailman välissä? Sinun tulee sopeutua elämään neurotyypillisten maailmassa ja toisaalta oma sisäinen tilasi on eri vireessä? Mitä voisimme tehdä, että nämä maailmat kohtaisivat? Meitä asiantuntijoita on suuri joukko ympärilläsi, mutta miksi asiasi siirtyy aina eteenpäin seuraavalle työntekijälle? Jokaisen kanssa aloitat aina uudestaan pohtimaan omaa elämääsi alusta.
Yksinkertaista olisi lisätä nepsy-tietoisuutta kouluissa ainakin viimeistään yläasteella. Voisihan luokassa kertoa mistä on kysymys, kun sinulla on neurobiologinen erityisyys sisälläsi. Mihin kaikkeen se vaikuttaa ja ennen kaikkea, mitä vahvuuksia se antaa sinulle. Näin kavereiden olisi helpompi suhtautua sinuun, kun jaettaisiin asiallista tietoa. Tiedon tulisi olla mahdollisimman helposti saatavilla, jotta kaverit ja opettajat löytäisivät sen.
Me olemme vieneet tätä asiaa eteenpäin sinua varten. Hämeen ammattikorkeakoulun digitalisaation opintojaksolla toteutimme digitaalisen palvelun kehittämisen tuotteena verkossa olevaan Nuorten mielenterveystaloon nepsy-materiaalipankin. Meidän mielestämme yliopistosairaalan kehittämästä verkkosivustosta puuttuu tällä hetkellä neuropsykiatristen oireyhtymien tietopankki. Haastattelimme tätä kehitystehtävää varten nuoria ja nuorten opettajaa. Tavoitteemme oli: Miten voisimme auttaa näiden kahden maailman kohtaamista? Esimerkiksi vastavalmistunut musiikkipedagogi kertoi meille, että hän on huolestunut nepsy-nuorten tilanteesta. Hänen mielestään nuorilla on suuri riski joutua väliinputoajiksi yhteiskunnassamme. Monien lasten vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja turhautuneilta, koska apua ei ole saatavilla. Jonot tutkimuksiin ovat pitkiä ja tukitoimet jäävät hyvin vähäisiksi, vaikka niille olisi tarve.
Me haluamme tulevina sosiaali- ja terveysalan esimiehinä ja digitaalisten palveluiden kehittäjinä olla viemässä nepsy-tietoisuutta eteenpäin yhteiskunnassamme. Olemme visioineet valmiiksi, miten nepsy-tietoutta voidaan viedä ammatillisesti eteenpäin. jotta sinun ja läheistesi maailmat kohtaisivat. Teimme kehittämisehdotuksestamme videon Mielenterveystalolle.
Erja Selin
Hämeen ammattikorkeakoulu
YAMK, Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjinä
Blogin kirjoittajalla on yli 20 vuoden työkokemus adhd- ja Asperger-nuorten ohjaustyöstä. Koulutukseltaan hän on sosionomi amk, sairaanhoitaja amk, musiikkiterapiaohjaaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja sekä NAM ry:n, Neurokirjon Ammattilaiset ry:n hallituksen varajäsen.