Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus perustuu ratkaisukeskeiseen ja voimavarakeskeiseen viitekehykseen, ja siinä hyödynnetään kognitiivis-behavioraalisen terapian, käyttäytymisohjauksen ja positiivisen psykologian menetelmiä. Valmennuksen tavoitteena on parantaa asiakkaan toimintakykyä arjessa ja löytää uusia toimivia toimintamalleja. Se on käytännönläheistä ohjausta ja tukea, joka tapahtuu arjen tilanteissa.

Käytännönläheistä kuntoutusta

Neuropsykiatrinen valmennus on käytännönläheinen ratkaisukeskeinen kuntoutusmuoto ja soveltuu hyvin neuropsykologisesti poikkeaville henkilöille. ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa todetaan neuropsykiatrisesta valmennuksesta olevan hyötyä ADHD-diagnoosin saaneiden arjen hallintaan. Neuropsykiatrinen valmennus on tavoitteellista ja suunnitelmallista ratkaisukeskeistä toimintaa, jolla tuetaan kuntoutujan myönteistä käsitystä omasta itsestään sekä edistetään hänen elämänhallintaansa. Keskiössä on jokapäiväisen elämänhallinnan edistäminen. Neuropsykiatrinen valmennus on voimavarakeskeistä ohjausta ja kuntoutusta.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ohjaus

Neuropsykiatrisen valmennuksen taustalla on ratkaisukeskeinen orientaatio asiakkaan kuntoutuksen edistämisessä. Ongelmien sijasta valmentaja keskittyy motivointiin, innostamiseen ja kehittämistyöhön yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa. Hän herättelee toivoa ja auttaa asiakasta löytämään itse keinoja kohti parempaa elämää. Toiminnan keskiössä ovat valmentajan avoimet kysymykset, joiden avulla saadaan kerättyä arvokasta tietoa asiakkaan ajatuksista. Neuropsykiatrisesti poikkeavilla henkilöillä on usein kokemusta epäonnistuneista yrityksistä selviytyä arjen haasteista. Sen vuoksi on hyvä pitää yllä myönteistä ilmapiiriä ja rohkaista asiakasta yksinkertaisilla ratkaisukeskeisillä lauseilla. Koska neuropsykiatristen oireyhtymien kirjo on laaja, tarvitaan asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi hyvin erilaisia menetelmiä. Valmennuksen aikana arvioidaan jatkuvasti kuntoutujan edistymistä.

Neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmät ovat

• Ohjaus
• Uusien toimintamallien opettelu
• Suunnitellut harjoittelut
• Kuntoutujan voimavarojen löytäminen sekä hyödyntäminen

Päivittäisten toimintojen harjoittelu

Neuropsykiatrisen valmennuksen yksi suuri osa-alue on asiakkaan päivittäisten eli ADL (activities of daily life) -toimintojen harjoittelu.  Neuropsykiatrisilla henkilöillä on vaikeuksia oman toimintansa ohjauksessa, joten päivittäiset toiminnat eivät ole automatisoituneet. Ohjattava tarvitsee useita toistoja, jotta tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Neuropsykiatrinen valmentaja ohjaa asiakasta esimerkiksi aterian valmistuksessa siten, että yksi työvaihe tehdään kerrallaan. Valmennettava tarvitsee yleensä taukoja ohjaustilanteen aikana. Yksi tapa harjoitella aterian valmistamista on, että ensimmäiseksi ateria valitaan ja suunnitellaan etukäteen. Samalla tehdään lista ostoksia varten. Seuraavaksi kuntoutuja käy omatoimisesti tai ohjaajan kanssa ostamassa elintarvikkeet. Lopuksi valmennettava valmistaa aterian itsenäisesti tai ohjaajan sanallisella ohjauksella. Toiminnan vaiheet voidaan jakaa kolmelle eri päivälle.

Strukturointi autististen asiakkaiden valmennuksessa

Strukturointi suunnitellaan autistisen henkilön tarpeesta ottaen huomioon hänen kehitystasonsa ja autismin aste. Strukturointiin sisältyy ajan käytön suunnittelun lisäksi ympäristön muokkaaminen. Päivä- ja viikko-ohjelma voi olla kuvallinen tai sanallinen. Harjoitusten aikana on hyvä käyttää tiimalasia tai ajastinta. Neuropsykiatrisista asiakkaista jokainen hyötyy strukturoidusta arjesta. Kalenteri ja lukujärjestys tuovat arkeen rytmiä ja selkeyttä. Tehtävälistat auttavat kuntoutujaa palamaan asiassa taaksepäin ja tekemään tarkistuksia.

Musiikin käyttö neuropsykiatrisessa valmennuksessa

Musiikkia voidaan käyttää neuropsykiatrisen valmennuksen ohjausmenetelmänä tukemaan ohjattavan keskittymistä tehtäviin tai tehtävien lopetusvaiheessa sekä rentoutumisharjoitusten tukena. Valmentajan tulee hallita vuorovaikutus asiakkaan kanssa, sillä hän voi kokea äänet, visuaaliset havainnot ja kosketuksen voimakkaana. Valmentaja tarjoilee vaihtoehtoja, jotka ravitsevat oikealla tavalla kuntoutujan aistimaailmaa ja ymmärrystä. Musiikkia voidaan käyttää neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmänä, koska sen avulla voidaan harjoitella vuorovaikutusta myös puhumattomien autismikirjon henkilöiden kanssa. Tunteiden ilmaisu on autistisille henkilöille vaikeaa.

Musiikin terapeuttinen ja tavoitteellinen käyttö

Joillakin henkilöillä voidaan havaita objektiivisesti oireita, jotka voisivat viitata masennukseen. Esimerkiksi henkilö voi vetäytyä kontakteista, itsestä huolehtiminen voi heikentyä, hän voi kieltäytyä mieluisista toiminnoista, ruokahalussa voi olla muutoksia ja hänellä voi olla unihäiriöitä. Musiikin terapeuttisella käytöllä on mahdollista helpottaa valmennettavan masennusta. Musiikkia voidaan käyttää apuna vahvistamaan neuropsykiatristen menetelmien käyttöä ja saada kuntoutuja innostumaan toiminnallisista harjoituksista. Musiikkia voidaan käyttää myös omana ohjauksellisena elementtinä neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutusmuotona, kuten tavoitteellisena musiikki-instrumentin harjoitteluna.

LÄHTEET

Autismikäsikirja 2.0. 2015. Eteva kuntayhtymä.

Huotari, A., & Tamski, E-L. (2013). Tammenterhon tarinoita. Neuropsykiatrisen valmentajan työkirja. Mikkeli: Mikkelin kopiopiste ky.

Juusola, M. (2012). Levottomat aivot. ADHD ja Asperger vahvuuksina. Otava.

Kaski, M. (toim), Manninen A. & Pihko, H. (2013). Kehitysvammaisuus. Lisävammat ja sairaudet. Autismi. 2013. Helsinki:Sanoma Pro.

Koskentausta T., Koski, A. & Tani,P. (2018). Aikuisen autismikirjon häiriö. Haettu 29.11.2020 osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304198

Käypä hoito -suositus. ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). 2019. Haettu 8.11.2020 osoitteesta  https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Punkanen, M. (2011). Improvisational music therapy and perception of emotions in music by people with depression. Haettu 4.12.2020 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/27199/9789513943042.pdf

Sihvonen, J. (2011). Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen valmennus yksilökuntoutuksena. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Haettu osoitteesta 1.12.2020 https://www.duodecimlehti.fi/duo99304