Erja Selin opinnäytetyö 2021 HAMKSosionomi YAMK
Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelu musiikkiopistoissa
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, mitkä tekijät edistävät neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton oppimista musiikkiopistoissa. Neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat ADHD, Aspergerin oireyhtymä, autismi, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Neuropsykiatrisia häiriöitä voi ilmetä keskittymisessä, oman toiminnan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa, kehon hallinnassa ja tarkkaavuuden säätelyssä. Lisäksi neuropsykiatrisilla henkilöillä voi olla erilaisia aistisäätelyn häiriöitä. Tavoitteellisessa instrumentin hallintaan tähtäävässä opiskelussa musiikkiopistossa voidaan tukea neuropsykiatristen lasten ja nuorten kuntoutumista.
Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton oppimista edistäviä menetelmiä kartoitettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavana oli kolme musiikkioppilaitosten viulunsoiton opettajaa, joilla oli kokemusta neuropsykiatristen lasten ja nuorten opetustyöstä ja jousiorkesterin johtamisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi yksityinen sosiaali- ja kulttuurialan yritys Elegia, jonka toimialaan kuuluu soitonopetuksen lisäksi neuropsykiatrinen valmennus, taidelähtöisten menetelmien ohjaus ja sosiaalihuollon avopalvelut. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä oli fenomenologis-hermeneuttinen tulkinta, jonka käyttöä puolsi omakohtainen oppilaan kokemus musiikkiopistossa ja useiden vuosien työkokemus neuropsykiatristen lasten ja nuorten musiikinohjauksesta.
Tutkimus osoitti, että neuropsykiatriset lapset ja nuoret selvisivät musiikkiopiston taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Joissakin asioissa he tarvitsivat keskimääräistä enemmän aikaa ja harjoittelua tavoitteisiin pääsemiseksi, kuin neurotyypilliset lapset. Lukihäiriöiset oppilaat hyötyivät nuotin lukemisesta oppitunnilla ennen kotiharjoittelua. Viululuokassa opettajan ja oppilaan välillä korostui tunnetilan tärkeys, jota tukivat turvallinen ilmapiiri ja hyvä vuorovaikutus. Lisäksi oppilaan musiikillinen ilmaisu vahvistui kehollisuuden ja mielenrauhan kautta. Tutkimustuloksena syntyi teoria, joka pohjautui eksistentiaalisen fenomenologian ihmiskäsitykseen psykologiassa ja psykiatriassa.
Neuropsykiatriset oppilaat selvisivät varsin hyvin orkesterisoitossa neurotyypillisten oppilaiden kanssa. Tämä toteutui etenkin Asperger-henkilöiden kohdalla. Tutkimustietoa neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelusta on vielä varsin vähän saatavilla. Tutkimus osoittaa, että musiikkiopistoissa tulisi olla oma opetussuunnitelma neuropsykiatrisille oppilaille ja että opettajat hyötyisivät erityispedagogisesta lisäkoulutuksesta.
Pääset lukemaan koko opinnäytetyön tästä linkistä: Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelu musiikkiopistoissa – Theseus https://www.theseus.fi/handle/10024/510628