Julkaisut
Voidaanko avoimen dialogin menetelmällä estää tuhansien nuorten eläköitymistä? 3.3.2025
Työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtajan Kati Korhonen-Yrjänheikin kannanotto alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteella hakevien nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden runsas määrä on aiheuttanut huolta asiantuntijoissa sekä kansalaisissa. Tilastojen mukaan hakemusten määrä on kasvanut vuosina 2018-2023 jopa 41%. Suurin joukko hakemusten taustatiedoista olevista henkilöistä nousee esille, että he ovat ansainneet ennen eläkkeelle jäämistään noin 20 000-50 000€ vuodessa. Nyt kyseessä ei ole syrjäytyneet nuoret, vaan muutamia vuosia työelämässä olleet henkilöt, jotka ovat siirtyneet työeläkejärjestelmän kautta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. (Korhonen-Yrjänheikki, 2024.) Jyväskylän yliopiston dosentti Tomi Bergström ja Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja perheterapeutti Kari Valtanen ovat nostaneet julkiseen keskusteluun 20.9.2024 kirjoittamassaan artikkelissa kannanoton, että mielenterveysongelmia hoidetaan liiaksi lääketieteen ehdoilla. He perustelevat kannanottonsa siten, että maailman terveysjärjestö WHO, on ohjeistanut kehittämään avoimen dialogin tapaisia kokonaisvaltaisia lähestymis- ja ihmisen elämäntilanteen huomioivia hoitomalleja. Heidän mukaansa Lounais-Lapissa jo 1980-luvulla kehitetty Keroputaan-malli on edelleen käyttökelpoinen ja tehokas tapa hoitaa mielenterveysongelmia avoimella dialogilla. (Bergström & Valtanen, 2024)
Avoimen dialogin hoitomallin eettisiä periaatteita ovat välitön reagointi avunpyyntöön, ryhmätyöskentely, verkoston osallistaminen hoidon voimavaraksi, joustavuus sekä liikkuvuus, vastuullisuus, psykologinen jatkuvuus, epävarmuuden sietäminen ja näiden lisäksi avoin dialogi kaikkien hoitoon osallistuvien kesken. (Seikkula & Alakare, 2004; Valtanen, 2019, 323-325; Kinane ym. 2022, 2.) Hoidon tärkeä perustapahtuma on hoitokokous, johon kutsutaan potilaan tai asiakkaan lähiomaiset, hoitoon osallistuneet viranomaiset sekä hoitava työryhmä. Hoitokokouksessa yhteisenä tavoitteena on potilaan ja hänen lähiomaisensa voimavarojen hyödyntäminen ja ottaminen käyttöön vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseksi. Kärkitavoitteena hoitokokouksissa on avoin dialogi, aktiivinen kuunteleminen ja vastaaminen. Kohtaamisessa rakennetaan uutta ymmärrystä ja dialogia osapuolten välillä psykoterapeuttisena interventiona. (Seikkula & Alakare, 2004; Kinane ym. 2022, 2; Razzaque & Wood, 2015, 931; Valtanen, 2019, 321.) Avoimen dialogin hoitomalli muodostaa mahdollisuuden psykiatrisen potilaan tasa-arvoisempaan kohtaamiseen (Seikkula & Alakare, 2004).
Avoimen dialogin merkitys ja positiiviset vaikutukset ovat herättäneet merkittävää kansainvälistä kiinnostusta, koska hoitomalli osallistaa asiakkaan kaikkiin hoitoa koskeviin päätöksiin ja lähestymistapa painottaa myös sosiaalisten verkostojen tukea. (Kinane ym. 2022, 1.) Globaalitasolla lisäksi useissa muissa maissa avoimen dialogin hoitomalli on otettu käyttöön, kuten Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa (Kinane ym. 2022, 2). Razzaque & Woodin mukaan avoimessa dialogissa merkityksellistä on välitön reagointi avunpyyntöön. Hoitokokous tulisi järjestää ensimmäisen vuorokauden sisällä sairaalahoidon välttämiseksi. Keskeistä on lisäksi ryhmätyöskentely, jossa ovat mukana potilaan perhe tai läheisiä. Avoimessa dialogissa ominaista on joustavuus, vastuullisuus, psykologinen jatkuvuus ja epävarmuuden sietäminen. Dialogismin periaatteessa tavoite ja keskeinen idea on edistää avointa dialogia sekä rakentaa myönteisiä muutoksia. (Razzaque & Wood, 2015, 931-932.)
Perheiden aktiivinen osallistuminen oli 1980-luvun kehitetyssä Keroputaan mallissa uusi lähestymistapa psykiatrisessa hoidossa. Myöhemmässä vaiheessa 1990-luvulta lähtien koko Suomessa Länsi-Lapin terveydenhuollon psykiatrinen palvelujärjestelmä on järjestelty avoimen dialogin periaatteiden mukaisesti. Tämän lisäksi hoitomalli on sovellettu ei ainoastaan psykoottisten kriisien, mutta myös kaikkien mielenterveysongelmien hoitoon. (Valtanen, 2019, 319-320.) 2000-luvulla ongelmaksi on kuitenkin muodostunut Bergströmin ja Valtasen mukaan mielenterveyshoidon liiallinen medikalisoituminen ja potilaita siirrellään auttajalta toiselle ja diagnooseja käytetään ongelmien selittämiseen. Hoitojonot kasvavat, koska jo ennestään niukat terveydenhuollon resurssit tuhlataan päällekkäisiin interventioihin ja useisiin tutkimuksiin eikä hoitomallia enää kehitetä Suomessa. (Bergström & Valtanen, 2024.)
Avoimen dialogin tutkimustieto Suomessa on osoittanut hyviä vaikutuksia yksilöiden keskuudessa. Positiivisia vaikutuksia avoimesta dialogista ovat olleet esimerkiksi alhaisempi antipsykoottisten lääkkeiden käyttö, ja henkilöt ovat todennäköisemmin palanneet takaisin työelämään tai lisäkoulutukseen. (Kinane ym. 2022, 2.) Tämän lisäksi hoitomalli on sovellettu ei ainoastaan psykoottistten kriisien, mutta myös kaikkien mielenterveysongelmien hoitoon. (Valtanen, 2019, 319-320.) Tehokkaalla ja nopealla reagoinnilla on merkitystä verkoston voimavarojen mahdollistamiseksi. Laaja-alaisen verkoston oikea-aikainen sitoutuminen hyödyntää laajemmin mahdollisuuksia kriisin hallintaan, mutta lisäksi se estää myös henkilökohtaisen toimintakyvyn heikkenemistä tai ongelmien kroonistumista. (Valtanen, 2019, 321.)
Avoin dialogi on tunnistettu olevan perhekeskeinen, traumainformoitu ja yksilökeskeinen lähestymistapa, joka käyttää eettisiä periaatteita. Tiimityö avoimessa dialogissa tähtää vahvistamaan ainutlaatuista dialogia osallistujien välillä, joka kehittää mahdollisuuksia laajempaan yhteisymmärrykseen, sekä myönteiseen muutokseen. (Maude ym. 2023, 684-685.) Tällä hetkellä maailman terveysjärjestö WHO on tunnistanut avoimen dialogin olevan tehokas interventio psykiatristen kriisien keskuudessa, toipumisen ja ihmisoikeuksien tukijana. (Tavares ym. 2023, 2.) Avoin dialogi ei ole ainoastaan terapeuttinen interventio, mutta myös tapa palveluiden järjestämiseen. Tämän lisäksi toisesta positiivisesta näkökulmasta avoin dialogi edistää verkostotyötä ja tuo yhteen ammattilaiset, jossa tavoitteena on tarjota psykologista hoidon jatkuvuutta perinteisten palveluiden ohella. Avoin dialogi on niin organisatorinen kuin myös hoitointerventio, joka on kehitetty muodostamaan ei ainoastaan sosiaalisia suhteita, mutta myös dialogia ja yhteistä ymmärrystä. Avoimen dialogin toimintamalli edellyttää asiantuntijalta koulutusta ja reflektiivistä harjoittelua. (Rutledge, 2024, 150.) Hyvien hoitotulosten ansiosta avoimen dialogin avulla olisi mahdollista ennalta ehkäistä nuorten henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista ja tuoda vaihtoehtoinen tapa medikalisaatiolle ja nykyisen diagnostiikan liiallisen tärkeyden korostamiselle mielenterveystyössä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että avoimen dialogin hoitomalli on systemaattinen interventio erilaisten mielenterveysongelmien hoitamisessa. Lähestymistapa on otettu käyttöön maailmanlaajuisesti, ja sitä voidaan hyödyntää erilaisissa työympäristöissä. Työyhteisöissä tulisi järjestää säännöllisesti avoimen dialogin lisäkoulutusta henkilöstölle. Käyttöä puoltaa sen perhekeskeisyys, koska ammattiauttajat tapaavat potilasta vain kerran viikossa yhden tunnin ajan tai usein vain kerran kuukaudessa. Sen sijaan perheenjäsenet ja läheiset ovat suurimman ajan apua tarvitsevan asiakkaan kanssa. Kun läheiset ovat osana hoitoprosessissa, niin heidän äänensä ja mielipiteensä tulevat kuulluksi, he saavat psykoedukaation ansiosta tietoa sairastuneen perheenjäsenen tilanteesta ja auttamiskeinoista. Verkostoyhteistyöllä hoidon tehokkuus ja vaikuttavuus ovat vahvempia, kuin yksilökeskeisessä hoitotyössä. Bergström ym. mukaan vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan Lounais-Lapissa avoimen dialogin hoitomallin mukaisessa hoidossa olleet nuoret vuosina 2003 – 2008 pärjäsivät paremmin työelämässä kuin verrokkiryhmässä olleet nuoret, jotka saivat muunlaista hoitoa Suomessa. Lisäksi yhteiskunnalle tulee halvemmaksi avoimen dialogin mukainen hoito kokonaiskustannuksiltaan. (Bergström ym. 2022)
Asiasanat: Avoin dialogi, terapeuttinen interventio, dialoginen keskustelu, yhteistyö, perhekeskeinen lähestymistapa
Kirjoittajakuvaus:
Ben Selin on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä hän opiskelee tällä hetkellä Turun Master Schoolissa mielenterveys- ja päihdetyön kliinistä asiantuntijuutta sekä perehtyy perhetyöhön lastensuojelussa Länsi-Uudellamaalla. Aikaisempi työkokemus hänellä on perusterveydenhuollosta ja psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.
Bergström, T., Valtanen, K., 2024. Mielenterveysongelmia hoidetaan liiaksi läketieteen ehdoilla, Helsingin Sanomat. Viitattu 10.11.2024. Mielenterveysongelmia hoidetaan liiaksi lääketieteen ehdoilla | HS.fi
Bergström, T., Seikkula, J., Alakare, B., Kurtti, M., Köngäs-Saviaro, P., Löhönen, E., Miettunen, J., Mäkiollitervo, H., Taskila, J., Virta, K., Valtanen, K., 2024. The 10-year treatment outocme of open dialogue-based psychiatric services for adolescents: A Nationwide longitudinal register-based study, Early Intervention In Psychiatry, Vol 16, 1368-1375. Viitattu 10.11.2024. The 10‐year treatment outcome of open dialogue‐based psychiatric services for adolescents: A nationwide longitudinal register‐based study
Kinane, C., Osborne, J., Ishaq, Y., Colman, M., Macinnes, D., 2022. Peer supported Open Dialogue in the National Health Service: implementing and evaluating a new approach to Mental Health Care, BMC Psychiatry, Vol 22, No 1. 1-13. Viitattu 9.10.2024. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=10&sid=96840fc1-fdde-43da-a007-4f3127fc223a%40redis
Korhonen-Yrjänheikki, K., 2024. Tuhannet suomalaiset nuoret ovat eläkkeellä – Siihen on kolme isoa syytä, sanoo asiantuntija, Helsingin Sanomat. Viitattu 10.11.2024. Tuhannet suomalaiset nuoret ovat eläkkeellä – Siihen on kolme isoa syytä, sanoo asiantuntija | HS.fi
Maude, P., James, R., Searby, A., 2023. The use of Open Dialogue in Trauma Informed Care services for mental health consumers and their family networks: A scoping review, Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, Vol 31, No 4, 681-698. Viitattu 10.10.2024. The use of Open Dialogue in Trauma Informed Care services for mental health consumers and their family networks: A scoping review (wiley.com)
Razzaque, R., Wood, L., 2015. Open Dialogue and its Relevance to the NHS: Opinions of NHS Staff and Service Users, Community Mental Health J, Vol 51, No 8, 931-938. Viitattu 10.10.2024. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=8&sid=8b7508db-be6c-4e85-99f4-90fa60cf2094%40redis
Rutledge, E., 2024. Open Dialogue: A rights-based approach to treatment in mental health care, Irish Journal of Psychologial Medicine, Vol 41, No 1, 150-151. Viitattu 10.10.2024. Open Dialogue: a rights-based approach to treatment in mental health care (cambridge.org)
Seikkula, J., Alakare, B., 2004. Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 2004;120(3): 289-96. Viitattu 9.10.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo94071
Tavares, S., Ribeiro, J., Graca, S., Araujo, B., Puchivailo, M., Pereira, J., 2023. The first Portugese Open Dialogue pilot project intervention, Frontiers in Psychology, 1-7. Viitattu 10.10.2024. The first Portuguese Open Dialogue pilot project intervention (readcube.com)
Valtanen, K., 2019. The Psychiatrists Role in Implementing an Open Dialogue Model of Care, Australian & New Zealand Journal of Family Therapy, Vol 40, No 3, 319-329. Viitattu 9.10.2024. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=12&sid=233defe4-5395-4601-8b6c-08bd2a04d146%40redis
Hakukuvauksen tekstitiedosto 9.10.2024
Peruskoulun päättötodistus on kansalaisoikeus! 3.5.2023
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen etu on saada optimaalista kuntoutusta neurokehityksellisiin häiriöihin mahdollisimman varhain, jotta koulunkäyntiä haittaavat ja sitä estävät tekijät olisivat mahdollisimman vähäisiä. Meillä on kuitenkin suuri joukko lapsia, joilla varhainen kuntoutus ei ole toteutunut. Osalle lapsista jopa kaikki lukuaineet on jouduttu mukauttamaan. Miten käy lapselle, jonka peruskoulu jää kesken ja päättötodistus jää kokonaan saamatta mukautuksista huolimatta?
Päättötodistuksen saamisen tulisi olla kansalaisoikeus jokaiselle lapselle. Myös sille, jonka taival ei ole opinpolulla ollut helpoimmasta päästä. Peruskoulua ei ole tällä hetkellä mahdollista suorittaa aikuisena loppuun yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Maassamme on paljon nuoria, joilla on jostain syystä jäänyt peruskoulun loppuun suorittaminen kesken.
Etenkin lastensuojelun jälkihuollon piirissä tuskaillaan tämän ongelman parissa. Mitä tehdä, kun mahdollisuudet suorittaa peruskoulu loppuun ovat olemattomat? Käytännössä se, että ei ole päättötodistusta peruskoulusta, katkaisee valtaosan mahdollisuuksista jatko-opintoihin. Osa oppilaista ei viihdy peruskoulussa, mutta voi löytää henkisen kotinsa vaikkapa ammattikoulun opintolinjoilta.
Suomella ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta. Jokainen heistä ansaitsee mahdollisuutensa riittävän hyvään itsenäiseen elämään ja toimeentuloon. Peruskoulun keskeyttäneiden joukossa on huomattava määrä nuoria, joilla on jokin neurokehityksellinen diagnoosi, kuten ADHD, autismikirjo (ASD) tai joku muu kehityksellinen häiriö. Tarvitsemme erityistä tukea tarvitseville nuorille aikuisille opetussuunnitelman, joka mahdollistaa peruskoulun tai sen osan suorittamisen yksilöllisesti loppuun saakka.
Kuka ottaisi näistä nuorista aikuisista kopin? Heidän on lähes mahdotonta hakeutua ammatillisiin opintoihin ilman peruskoulun päättötodistusta. Koulujärjestelmämme tarvitsee uudistusta siltä osin, että myös neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret aikuiset voisivat suorittaa peruskoulun loppuun yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan. Uuden mahdollisuuden saamisen ei soisi koskaan olevan liian myöhäistä.
Perusopetuslaki sanoo, että opetuksen järjestäjällä on velvollisuus toteuttaa lapsen ja nuoren oikeus oppimisen tukeen. Oppivelvollisuuslaki puolestaan määrää, että huoltajan velvollisuutena on varmistua siitä, että hänen lapsensa suorittaa oppivelvollisuuden loppuun saakka. Jotta huoltaja voi täyttää velvollisuutensa ja jotta hän voi tukea lapsensa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänen on saatava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lapsensa opinpolkua koulusta tieto oppimisen ja koulunkäynnin mahdollisista haasteista. Koulu kuuluu kaikille ja peruskoulun päättötodistus on sivistysvaltiossamme jokaisen ihmisen perusoikeus.
Aslak Rantakokko, varapuheenjohtaja, Neurokirjon Ammattilaiset NAM ry
Erja Selin, hallituksen jäsen, Neurokirjon Ammattilaiset NAM ry
Varhain on parhain 17.6.2021
Elämme 2020-lukua. Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen kuntouttava terapia voi yhä tapahtua päiväkodin tai koulun siivouskopissa tai urheiluvälinevarastossa. Koppiterapian pitäisi olla historiaa, mutta liian monelle lapselle se on totisinta totta edelleen. Miksi näin on? Neurokirjon ammattilaisina tiedämme, ettei kopissa tehty terapia siirry lapsen arkeen, vaan jää lapselle ainoastaan kivaksi leikkihetkeksi. Terapian tavoite on kuntouttaa, ei tarjota pelkkää leikkihetkeä kopperossa. Vaikka leikki kuuluukin osana terapiaan.
Kuntouttavan arjen rakentaminen tulisi alkaa jo taaperoikäisenä. Neuvolassa tulisi olla keinoja tarttua hätääntyneen vanhemman, lapsensa parhaan asiantuntijan huoleen. On erittäin tärkeää, että neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle sekä hänen ympäristölleen tarjotaan tukea ja ohjausta hyvissä ajoin. Varhaisella puuttumisella estetään väärien toimintamallien oppimista ja syvään juurtumista, koska poisoppiminen on pitkäkestoisempaa kuin uuden oppiminen. Lapsi ei pysty oma-aloitteisesti muuttamaan omaa toimintaansa tai käytöstään vaan tarvitsee siihen vahvaa ympäristön tukea ja ohjausta. Varhaisella tunnistamisella ja kuntoutuksen aloittamisella tuetaan lapsen tunnetaitojen ja itsetunnon kehitystä pienestä pitäen. Tämä mahdollistaa lapsen toimimisen arjessa niin, että hän voi tuntea kuuluvansa lapsijoukkoon, joka on perustarpeitamme.
Varhaisen kuntoutuksen järjestämisessä avainasemassa on moniammatillinen, tiiviissä yhteistyössä lapselle ja hänen lähipiirilleen suunniteltu kuntouttava arki. Arki, joka edistää oikeiden toimintatapojen oppimista, mutta ei rasita liikaa perheen voimavaroja vaatii riittävät henkilöstö- ja aikaresurssit, jotta kuntoutus ei olisi arjesta irrallista puuhastelua. Terapioissa harjoiteltavien asioiden tulee olla aitoja arjessa yleistyviä taitoja, jotka vaativat yleistyäkseen satoja toistoja. Samalla ne antavat perheelle keinoja jaksamiseen. Lapselle annetaan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua aidosti itseään koskeviin toimiin ja siten vaikuttaa omaan elämäänsä. Kuntoutuksen tarkoitus on mahdollistaa toimiva arki lapselle ja hänen läheisilleen lapsen luonnollisissa kasvuympäristöissä.
Parhaimmillaan arjen kuntoutus on saumatonta ja yhteen kietoutunutta toimintaa, jossa ammattilaiset ja läheiset yhdessä tukevat, ohjaavat ja kannustavat lasta eteenpäin. Ihannekuntoutus on näkymätön, luonteva osa lapsen arkea. Arkea, jossa kaikilla osallisilla on sama tavoite – sosiaalisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman itsenäinen lapsi. Kun huolehdimme neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen varhaisesta kuntoutuksesta, huolehdimme samalla hänen oikeuksiensa toteutumisesta. Se velvoite kuuluu yksinomaan meille aikuisille. Varhain on parhain – edelleen!
Nuori kahden maailman välissä? 24.3.2021
Tuntuuko sinusta, että elät kahden maailman välissä? Sinun tulee sopeutua elämään neurotyypillisten maailmassa ja toisaalta oma sisäinen tilasi on eri vireessä? Mitä voisimme tehdä, että nämä maailmat kohtaisivat? Meitä asiantuntijoita on suuri joukko ympärilläsi, mutta miksi asiasi siirtyy aina eteenpäin seuraavalle työntekijälle? Jokaisen kanssa aloitat aina uudestaan pohtimaan omaa elämääsi alusta.
Yksinkertaista olisi lisätä nepsy-tietoisuutta kouluissa ainakin viimeistään yläasteella. Voisihan luokassa kertoa mistä on kysymys, kun sinulla on neurobiologinen erityisyys sisälläsi. Mihin kaikkeen se vaikuttaa ja ennen kaikkea, mitä vahvuuksia se antaa sinulle. Näin kavereiden olisi helpompi suhtautua sinuun, kun jaettaisiin asiallista tietoa. Tiedon tulisi olla mahdollisimman helposti saatavilla, jotta kaverit ja opettajat löytäisivät sen.
Me olemme vieneet tätä asiaa eteenpäin sinua varten. Hämeen ammattikorkeakoulun digitalisaation opintojaksolla toteutimme digitaalisen palvelun kehittämisen tuotteena verkossa olevaan Nuorten mielenterveystaloon nepsy-materiaalipankin. Meidän mielestämme yliopistosairaalan kehittämästä verkkosivustosta puuttuu tällä hetkellä neuropsykiatristen oireyhtymien tietopankki. Haastattelimme tätä kehitystehtävää varten nuoria ja nuorten opettajaa. Tavoitteemme oli: Miten voisimme auttaa näiden kahden maailman kohtaamista? Esimerkiksi vastavalmistunut musiikkipedagogi kertoi meille, että hän on huolestunut nepsy-nuorten tilanteesta. Hänen mielestään nuorilla on suuri riski joutua väliinputoajiksi yhteiskunnassamme. Monien lasten vanhemmat vaikuttavat väsyneiltä ja turhautuneilta, koska apua ei ole saatavilla. Jonot tutkimuksiin ovat pitkiä ja tukitoimet jäävät hyvin vähäisiksi, vaikka niille olisi tarve.
Me haluamme tulevina sosiaali- ja terveysalan esimiehinä ja digitaalisten palveluiden kehittäjinä olla viemässä nepsy-tietoisuutta eteenpäin yhteiskunnassamme. Olemme visioineet valmiiksi, miten nepsy-tietoutta voidaan viedä ammatillisesti eteenpäin. jotta sinun ja läheistesi maailmat kohtaisivat. Teimme kehittämisehdotuksestamme videon Mielenterveystalolle.
Erja Selin
Hämeen ammattikorkeakoulu
YAMK, Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjinä
Blogin kirjoittajalla on yli 20 vuoden työkokemus adhd- ja Asperger-nuorten ohjaustyöstä. Koulutukseltaan hän on sosionomi amk, sairaanhoitaja amk, musiikkiterapiaohjaaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja sekä NAM ry:n, Neurokirjon Ammattilaiset ry:n hallituksen varajäsen.
Erja Selin opinnäytetyö 2021
Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelu musiikkiopistoissa
Lie lisää »
Sami Lehto opinnäytetyö 2024
Sami Lehto 2024 Humak Yhteisöpedagogi Amk
Lue lisää »
Jon Selin opinnäytetyö 2020
Jon Selin opinnäytetyö 2020 Centria Musiikkipedagogi Amk
Lue lisää »
Ben Selin opinnäytetyö 2020
Ben Selin opinnäytetyö 2020 Arcada Sjukskötare YH
Lue lisää »
Ben Selin opinnäytetyö Turku Master School Mielenterveys- ja päihdetyön kliininen asiantuntija Sairaanhoitaja YAMK tulossa 2026
Aihe: Ratkaisukeskeisen lyhytterapian palvelutuotteiden kehittäminen neuropsykiatrisille henkilöille