Omavalvontasuunnitelma Celin

Celin on erikoistunut neuropsykiatristen henkilöiden sosiaali- ja terveysalan ratkaisukeskeisiin menetelmiin ja kuntoutukseen sekä taidelähtöisiin palveluihin. Yrityksen arvot ovat luovuus, yhteistyö ja toiveikkuus.

Erja Selin ja Ben Selin
erja.selin@celin.fi ja ben.selin@celin.fi

Sisällysluettelo

1 PALVELUNTUOTTAJAN YHTEYSTIEDOT JA VASTUUNJAKO
1.1 Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
1.2 Toimintalupatiedot
1.3 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
1.4 Palvelut ja toiminta-ajatus
1.5 Arvot ja toimintaperiaatteet
1.6 Päiväys
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JA JULKAISEMINEN SEKÄ VASTUUNJAKO
2.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat henkilöt
2.2 Omavalvontasuunnitelman vastuunjako
2.3 Omavalvontasuunnitelman seuranta
2.4 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
2.5 Celin – Johtamisjärjestelmä
2.6 Celinin johtamisjärjestelmän PDCA-malli
3 OMAVALVONNAN TOTEUTTAMINEN JA MENETTELYTAVAT
3.1 Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen
3.2 Lyhytterapian- ja valmennuspalveluiden laadulliset edellytykset
3.3 Lastensuojelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
3.4. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset
3.5 Hygieniakäytännöt
3.6 Lääkehoitosuunnitelma
3.6.1 Lääkäri (yhteistyölääkäri lääkeluvat ja lääkehoitosuunnitelma)
3.6.2 Sairaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö
3.6.3 Lähihoitaja
3.6.4 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon on sisältynyt lääkehoidon koulutusta
3.6.5 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon ei ole sisältynyt lääkehoidon koulutusta
3.6.6 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka toimii sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena
3.6.7 Lähihoitajaopiskelija sijaisena
3.6.8 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka suorittaa harjoittelujaksoaan
3.6.9 Laadunhallinnan työkalut ja mittarit sekä keinot
3.7 Asiakkaan asema ja oikeudet
3.7.2 Asiakas- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän kulmakivet: tiedonsaanti, osallisuus ja oikeusturva
3.7.3 Tiedonsaantioikeus ja osallisuus – ei vain tiedoksianto, vaan ymmärryksen ja osallistumisen mahdollistaminen
3.7.4 Dokumentointi ja seuranta – läpinäkyvyyden ja toteutumisen tuki
3.7.5 Oikeusturvakeinojen informointi – ennaltaehkäisevää ja korjaavaa turvaa
3.7.6 Asiakaslähtöisyys arjen rakenteissa
3.8 Palvelutarpeen arviointi
3.8.1 Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
3.8.2 Asiakkaat ja omaiset laadun kehittäjinä – osallisuus omavalvonnan ytimessä
3.8.3 Osallisuus ei ole valinnaista – se on rakenteellinen perusta
3.8.4 Käytännön keinot osallisuuden toteuttamiseen
3.8 5 Osallisuuden vaikutus laatuun ja luottamukseen
3.8.6 Osallisuus osana jatkuvaa laatutyötä
3.9 Asiakkaan oikeusturva
3.9.1 Muistutusten käsittely
3.9.2 Sosiaali- ja potilasasiavastaava
3.9.3 Salatun sähköpostin lähettäminen hyvinvointialueelle
3.10 Celinin henkilökunta
3.11 Henkilöstön perehdytys, ammattitaidon ylläpito ja täydennyskoulutus
3.12 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen
3.13 Henkilöstön riittävyyden seuranta ja toiminta epäkohtatilanteissa
3.14 Asiakaskäyntien seuranta
3.15 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
3.16 Toimitilat ja välineet
3.17 Käytettävät teknologiset ratkaisut ja lääkinnälliset laitteet
3.18 Riskikartoitus palveluyksikön keskeisimmistä riskien tunnistamisesta
4 HAVAITTUJEN PUUTTEIDEN JA EPÄKOHTIEN KÄSITTELY SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
4.1 Asiakastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.2 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
4.1.3 Celinin tietosuojaseloste
4.2 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
4.3 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
4.4 Celinin tarkistuslista keskeisistä ilmoitusvelvollisuuksista
4.5 Huoli-ilmoitus
4.6 Vakavien vaaratapahtumien käsittely
4.7 Infektioiden torjunta
4 OMAVALVONNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
5.1 Riskimatriisi
5.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely
5.3 Juurisyyanalyysi omavalvonnassa
5.3.1 Juurisyyanalyysin periaatteet
5.3.2 Menetelmän vaiheet
5.3.3 Soveltaminen omavalvonnassa
5.4 Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen
5.5 Ostopalvelut ja alihankinta
5.6 Ostopalvelujen ja alihankinnan riskienhallinta ja seuranta
5.7 Käytännön toimenpiteet riskienhallinnan varmistamiseksi
5.8 Valmius ja jatkuvuudenhallinta
Omavalvontasuunnitelman päivityksen pöytäkirjat
Päivityspöytäkirja – Omavalvontasuunnitelma 15.8.2025
Päivityspöytäkirja – Omavalvontasuunnitelma 21.9.2025
Omavalvontasuunnitelman seuraava päivitys 15.12.2025

Kuvat
Kuva 1 Celinin johtamisjärjestelmän PDCA-malli

Taulukot
Taulukko 1: Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen
Taulukko 2: Palveluiden laadun varmistaminen – Esihenkilön käytännön toimet
Taulukko 3: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Taulukko 4: Riskimatriisi

 

1 PALVELUNTUOTTAJAN YHTEYSTIEDOT JA VASTUUNJAKO
Celinin omavalvontasuunnitelma on oleellinen osa yrityksen laadunhallintajärjestelmää. Omavalvonta
suunnitelma on laadittu koko yritykselle, yrityksellä on kolme toimipistettä. Omavalvonnalla varmistetaan palveluiden saatavuus, jatkuvuus, laatu ja turvallisuus. Omavalvontasuunnitelman päivittämiseen osallistuu koko yrityksen henkilöstö. Omavalvontasuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä on otettu huomioon asiakkailta ja heidän läheisiltään saatu palaute. Päivitetty omavalvontasuunnitelma käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Kaikki työntekijät lukevat valmiin omavalvontasuunnitelman ja kuittaavat sen luetuksi.

1.1 Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
Palveluntuottaja            Celin
Vastuuhenkilöt              Erja Selin
Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja
Sinikalliontie 12
02630 ESPOO
erja.selin@celin.fi
Puhelin 040 501 5011

Ben Selin
Hoitotyön vastaava johtaja
Sinikalliontie 12
02630 ESPOO
ben.selin@celin.fi
Puhelin 0400 490 330

Jon Selin
Taidelähtöisten palveluiden vastaava johtaja
Sinikalliontie 12
02630 ESPOO
jon.selin@celin.fi
Puhelin 0400 951 700

Y-tunnus                       3290291-4
Rekisteröintinumerot    Sosiaalipalveluiden lupa 1.2.246.10.32902914.10.8
Sairaanhoitajan ammatinharjoittamisen lupa OID-tunnus
1.2.246.537.28.60501031987.2)
Kunnat, jossa toimitaan Askola, Espoo, Forssa, Hamina, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Lahti, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Tammela, Tuusula, Vantaa, Vihti
Toimisto                         Sinikalliontie 12
02630 Espoo

Celin tuottaa omaishoidon lomituksia ja lapsiperheiden kotipalvelua palvelusetelillä, sosiaalihuollon avopalveluita, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, neuropsykiatrista valmennusta, taidelähtöisiä palveluita ja kotihoidon sekä kotisairaanhoidon palveluita Uudellamaalla. Omaishoidon lomituksen tuotettavia palveluita ovat palveluseteli omaishoitajan vapaan aikaiseen hoitoon kotona/ lapset ja nuoret 0-17 v, palveluseteli omaishoitajan vapaa aikaiseen hoitoon kotona/ aikuiset 18-64 v, palveluseteli omaishoitajan vapaan aikaiseen hoitoon kotona/ ikääntyneet +65 v. Celin on kotihoidon sosiaalipalveluiden tuottaja, joten emme tuota kotisairaanhoidollista palvelua. Celinin sosiaalipalvelut on suunnattu yksityisille asiakkaille sekä hyvinvointialueiden ostopalveluasiakkaille, joita ovat ammatillinen tukihenkilötyö ja perhetyö. Kotihoidon palveluita tuotetaan henkilöille, jotka iän tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat kotihoidon sosiaalipalveluita kotiinsa. Kotihoidon ja lapsiperheiden tukipalveluiden toimia voivat olla arkipäivän askareissa avustaminen tai henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten hygienian hoitamisessa avustaminen. Kotipalvelun tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun huolenpidon toimia. Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi siivouspalvelua, vaatehuoltoa, kauppa- ja asiointipalvelua, kuljetus- ja saattajapalvelua.

1.2 Toimintalupatiedot
Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan yksityisten terveydenhuollon palveluiden ammatinharjoittamiseen sairaanhoitaja Erja Selinille 1.7.2022 alkaen ja lupa Celinille yksityisten sosiaalipalveluiden palvelujen tuottamiseen Uudellamaalla on myönnetty 30.8.2024. Celin on rekisteröity soteri-rekisteriin vuoden 2024 alusta. Toiminta-alueena on tällä hetkellä Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi ja Helsinki. Tarkoituksena on laajentaa palveluja omaishoitajille ja lapsiperheiden kotipalvelua Vihti, Karkkila, Siuntio,Lohja, Raasepori ja Hangon alueille etenkin ruotsinkielisellä väestöllä on ollut kysyntää. Sosiaalipalvelut Celin on rekisteröity 30.8.2024 soteri-rekisteriin ja rekisteröintiä on täydennetty 24.4.2025 uusilla vammaisten henkilöiden palveluilla, joita ovat vammaisten henkilöiden valmennus, tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki.

1.3 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Tämä omavalvontasuunnitelma on päivitetty 29.9.2025. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan yrityksessä jatkuvasti. Havaitut puutteet kirjataan ja korjataan suunnitelman mukaisesti. Koko henkilöstö on sitoutunut omavalvontasuunnitelmassa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen. Omavalvonta suunnitelma on osa työntekijöiden perehdytystä ja omavalvontasuunnitelman muutokset käydään läpi yrityksen työntekijöiden kanssa. Henkilöstön tulee kuitata omavalvontasuunnitelma luetuksi.

1.4 Palvelut ja toiminta-ajatus
Celinin toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita ja yksilöllisiä kotiin vietäviä kotihoidon, lapsiperheiden kotipalvelun ja sosiaalihuollon avopalveluja Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Vantaalla ja Helsingissä asuville henkilöille ja lapsiperheille. Sosiaalihuollon avopalveluissa Celinillä on tällä hetkellä 80 asiakaspaikkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Kotihoidon palveluita ja lapsiperheiden kotipalvelua tuotetaan henkilöille, jotka iän tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat kotihoidon sosiaalipalveluita kotiinsa. Kotipalvelun toimia voivat olla arkipäivän askareissa avustaminen tai henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten hygienian hoitamisessa avustaminen. Kotipalvelun tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun huolenpidon toimia. Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi siivouspalvelua, vaatehuoltoa, kauppa- ja asiointipalvelua, kuljetus- ja saattajapalvelua. Celin tarjoaa sosiaalipalveluja, kotihoidon palveluita, kotihoidon tukipalveluita sekä ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ja neuropsykiatrista valmennusta. Lisäksi Celin tuottaa soitonopetusta ja konserttitoimintaa. Yrityksen työntekijät ovat saaneet koulutuksen taide- ja kulttuuritoiminnan soveltavasta käytöstä hyvinvoinnin edistäjänä, ja heillä on työkokemusta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden soitonopetuksesta ja ohjauksesta.

1.5 Arvot ja toimintaperiaatteet
Toimintaamme ohjaavat arvomme ovat ammatillinen osaaminen, laadukas ja kokonaisvaltainen palvelu sekä asiakaslähtöisyys. Arvojemme keskiössä ovat luovuus, yhteistyö ja toiveikkuus. Ammatillisen osaamisen varmistamme siten, että meillä työskentelee ainoastaan kokeneita sairaanhoitajia, sosionomeja, lähihoitajia, musiikkipedagogeja ja musiikkikasvattajia. Kaikilla työntekijöillämme on pitkä ja monipuolinen työkokemus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä opetusalan piiristä. Kouluttaudumme jatkuvasti lisää ja olemme kiinnostuneita pitämään ammattitaitoamme yllä. Laadukas ja kokonaisvaltainen palvelu tarkoittaa sitä, että tarjoamme asiakkaillemme osaamistamme kokonaisuudessaan. Olemme ylpeitä monipuolisesta osaamisestamme ja tarjoamme ammattitaitoamme asiakkaidemme käyttöön. Tunnemme palvelujärjestelmää ja hoitotyön käytänteitä ja neuvomme myös asiakkaitamme erilaisten palveluiden ja harrastustoimintojen piiriin. Voimme kotona tehtävien hoiva- ja sairaanhoidollisten palveluiden lisäksi avustaa asiakasta myös muissa asioissa hänen toivoessaan. Kaikki lähtee asiakkaan omista tarpeista. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme sitä, että asiakas voi itse määritellä minkälaisia palveluita tai mitä apua hän kotiinsa tarvitsee. Asiakas ja hänen läheisensä aidosti osallistuvat palvelun suunnitteluun ja määrittelevät omat tarpeensa ja toiveensa. Toiminnassamme noudatamme avoimen dialogin periaatteita, joilla tarkoitetaan vaihtoehtoista näkökulmaa psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Sen keskeisiä periaatteita ovat välitön apu kriisissä, sosiaalisen verkoston näkökulma hoitoratkaisuissa, joustavuus ja liikkuvuus, työntekijöiden vastuullisuus, työn psykologisen jatkuvuuden turvaaminen, epävarmuuden sietäminen ja dialogisuus keskustelun muotona. Pyrimme työssämme perhekeskeisyyteen. Ammattiauttajat tapaavat asiakasta vain kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan tai palvelusopimuksessa määritellyn mukaisesti. Sen sijaan perheenjäsenet ja läheiset ovat suurimman ajan apua tarvitsevan asiakkaan kanssa. Kun läheiset ovat osana hoitoprosessissa ja verkostossa, niin heidän äänensä ja mielipiteensä tulevat kuulluksi, he saavat tietoa sekä tukea sairastuneen perheenjäsenen tilanteesta ja auttamiskeinoista. Verkostoyhteistyöllä hoidon tehokkuus ja vaikuttavuus ovat vahvempia, kuin yksilökeskeisessä asiakastyössä.

1.6 Päiväys
Omavalvontasuunnitelma on luotu uusien Valviran ohjeiden mukaisesti. Celinin esihenkilöt ovat hyväksyneet omavalvontasuunnitelman ja päivittäneet 29.9.2025.

2
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JA JULKAISEMINEN SEKÄ VASTUUNJAKO
Omavalvontasuunnitelman vastuusuhteet ja johtamisjärjestelmä
2.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat henkilöt

Erja Selin
Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja
Sosionomi YAMK, laillistettu sosionomi
Sairaanhoitaja AMK, laillistettu sairaanhoitaja
Bachelor of Business Admistration, Information Technology
Nimikesuojattu lähihoitaja, kuntoutuksen koulutusohjelma
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
Musiikkiterapiaohjaaja, Sibelius-Akatemia, musiikkiterapian perusteet
Ratkaisukeskeinen sertifioitu lyhytterapeutti, Lyhytterapiainstituutti
erja.selin@celin.fi, puhelin 040 509 5011

Ben Selin
Hoitotyön vastaava johtaja
Sjukskötare YH, legimiterad sjukskötare
Namnskyddad närvårdare, sjukvård och omsorg
Lösningsorienterad korttidsterapeut, Korttidsterapi-Institutet
ben.selin@celin.fi; 0400 490 330

2.2 Omavalvontasuunnitelman vastuunjako
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa palveluntuottaja yhteistyössä toiminnan vastuuhenkilöiden kanssa. Omavalvontasuunnitelman eri osa-alueiden sisällöllisestä osuudesta vastaavat seuraavat henkilöt:

• Erja Selin, sosiaalipalveluiden vastaava johtaja, vastaa omavalvontasuunnitelman sosiaalihuollon avopalveluiden sekä valmennuspalveluiden osuudesta.

• Jon Selin, musiikkipalveluiden vastaava johtaja, vastaa musiikinopetuksen, musiikkivalmennuksen, konserttitoiminnan ja taidelähtöisten palveluiden osuudesta sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden musiikkikasvatuksesta.

• Ben Selin vastaa omavalvontasuunnitelman hoitotyön ja ratkaisukeskeisen lyhytterapian osuudesta.

Erja Selin ja Ben Selin vastaavat myös siitä, että omavalvontasuunnitelman sisältö vastaa toiminnan nykytilaa, ja että henkilöstö on perehdytetty sen sisältöön asianmukaisesti.

2.3 Omavalvontasuunnitelman seuranta

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun yrityksen toiminta tai lainsäädäntö sitä edellyttävät. Tämänlisäksi omavalvontasuunnitelmaa seurataan systemaattisesti ja seuranta dokumentoidaan vähintään neljän kuukauden välein. Seurantadokumentaatio on myös julkisesti nähtävillä. Esihenkilöt perehdyttävät työntekijät omavalvontasuunnitelmaan rekrytoinnin yhteydessä. Tämä on kirjattu perehdytyssuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma sisältyy perehdytyskansioon. Yrityksen henkilökunta perehtyy omavalvontasuunnitelmaan aina päivitysten yhteydessä ja kuittaavat lukemansa esihenkilölleen. Henkilökunta arvioi omavalvontasuunnitelman toteutumista ja ilmoittaa mahdollisista havaitsemistaan päivitystarpeista esihenkilölle. Vanhat omavalvontasuunnitelmat säilytetään sähköisessä muodossa.

2.4 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Poikkeamista omavalvontasuunnitelmaan käsitellään yrityksen viikkokokouksissa. Poikkeamat kirjataan omavalvontasuunnitelman seurantalomakkeelle. Seurantalomakkeet julkaistaan julkisessa tietoverkossa neljän kuukauden välein. Tämä on osa omavalvontasuunnitelman dokumentoitua seurantaa.

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti neljän kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistavat esihenkilöt. Heidän tehtävänänsä on myös kommunikoida muutokset valvovalle viranomaiselle ja valvoa, että omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja havaitut puutokset ja muutokset korjataan. Omavalvontasuunnitelma on aina nähtävillä yrityksen toimitiloissa, joissa työntekijät käyvät päivittäin. Mikäli omavalvontasuunnitelmaan tulee muutoksia, jotka on nopeasti saatava koko henkilöstön tietoisuuteen, huolehtivat esihenkilöt, että myös asiaa käsitellystä kokouksesta poissaolleet työntekijät saavat tiedon muutoksista. Omavalvontasuunnitelman päivittämisessä ja julkaisemisessa huomioidaan palveluissa, niiden laadussa ja asiakasturvallisuudessa tapahtuvat muutokset. Omavalvontasuunnitelmasta on julkisesti nähtävillä aina tuorein versio yrityksen verkkosivuilla, toimipaikassa ja sähköisenä versiona työntekijöille. Päivitetty, ajantasainen omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla https://celin.fi/ sekä toimitiloissa Sinikalliontie 12, 02630 Espoo.

2.5 Celin – Johtamisjärjestelmä

1. Johtamisen ja hallinnon periaatteet
Yrityksemme Celin toimii yksityisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajana Uudenmaan alueella. Palveluvalikoimaamme kuuluvat:
• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia
• Neuropsykiatrinen valmennus
• Sosiaalihuollon avopalvelut (perhetyö, ammatillinen tukihenkilötoiminta)
• Soitonopetus, musiikkivalmennus ja konserttitoiminta
• Palvelusetelituotanto: lapsiperheiden palvelusetelit ja omaishoidon lomitus
Johtamisjärjestelmässämme korostuvat asiakaslähtöisyys, laatu, palvelun vaikuttavuus ja henkilöstön osaaminen. Johtamisjärjestelmä perustuu seuraaviin osa-alueisiin:

2. Johtamisvastuut ja organisaatiorakenne
Toiminnanjohtaja / Yleinen hallinto Erja Selin:
• Vastaa koko yrityksen hallinnosta, toiminnan laillisuudesta, taloudesta ja strategisesta kehittämisestä.
• Vastaa omavalvonnan kokonaisuudesta.
Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja (Erja Selin):
• Vastaa sosiaalihuollon avopalveluista (perhetyö, tukihenkilötoiminta), valmennuspalveluista sekä taidelähtöisistä palveluista (esim. musiikkivalmennus, konserttitoiminta).
• Vastaa näihin palveluihin liittyvän omavalvonnan ja laadunhallinnan toteutumisesta.
• Vastaa yhteistyöstä hyvinvointialueiden, kuntien ja asiakkaiden kanssa.
Hoitotyön ja lyhytterapian palveluista vastaava (Ben Selin):                                                                                                                                  
• Vastaa hoitotyön ja ratkaisukeskeisen lyhytterapian laadusta, asiakasturvallisuudesta ja omavalvonnasta.
• Vastaa palvelusetelituotannon (lapsiperheet, omaishoitajien lomitus) toteutuksesta.
• Huolehtii henkilöstön perehdytyksestä ja koulutuksesta näissä palveluissa.
Palvelukohtaiset vastuuhenkilö Taidelähtöiset menetelmät (Jon Selin):
• Vastaavat yksittäisten asiakkuuksien ja toimintakokonaisuuksien operatiivisesta toteutuksesta.
• Tekevät yhteistyötä kuntien työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa.

3. Laadunhallinta ja seuranta
• Toiminnan laatua seurataan säännöllisesti asiakaspalautteiden, työntekijäarvioiden ja sisäisten auditointien avulla.
• Henkilöstön osaamista kehitetään koulutuksilla ja työnohjauksella.
• Riskienhallinta toteutetaan ennaltaehkäisevästi omavalvontasuunnitelman mukaisesti.

4. Tiedonkulku ja viestintä
• Sisäinen viestintä toteutetaan säännöllisten tiimipalaverien, sähköisten työalustojen ja henkilöstötiedotteiden avulla.
• Ulkoinen viestintä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tapahtuu suullisesti, kirjallisesti ja sähköisten kanavien kautta.
• Mahdolliset asiakasreklamaatiot käsitellään systemaattisesti ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

5. Tietosuoja ja asiakirjahallinto
• Asiakasasiakirjat säilytetään asianmukaisesti suojatuissa järjestelmissä.
• Henkilöstö on perehdytetty tietosuojakäytäntöihin.
• Rekisteriselosteet ovat saatavilla pyynnöstä.

6. Yhteistyö ja kumppanuudet
Celin tekee yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. Verkostomainen toimintatapa tukee asiakkaiden palvelupolkuja ja moniammatillisuutta.

2.6 Celinin johtamisjärjestelmän PDCA-malli

1. Suunnittelu (Plan)                                                                                                                                                                                                     
Suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitteet, resurssit, toiminnan laajuus ja kehittämisen painopisteet. Celinissä suunnittelu perustuu palvelutarpeen arviointiin, asiakaspalautteeseen, lainsäädäntöön sekä hyvinvointialueiden ohjeisiin.
Keskeiset suunnittelun toimenpiteet:
• Vuosittainen toimintasuunnitelma ja resurssisuunnittelu
• Henkilöstösuunnittelu (työvuorot, osaaminen, rekrytointi)
• Palveluprosessien ja työmenetelmien suunnittelu
• Riskien arviointi ja ehkäisevät toimet (esim. infektioriskit, tietoturva)
• Omavalvonnan tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely
Vastuuhenkilöt:
• Toiminnanjohtaja Erja Selin: kokonaisstrategia ja resurssien hallinta
• Erja Selin: sosiaalihuollon palveluiden suunnittelu
• Ben Selin: hoitotyön, terapian ja palvelusetelipalveluiden suunnittelu
• Jon Selin: taidelähtöisten palveluiden suunnittelu
2. Toteutus (Do)
Toteutusvaiheessa suunnitellut toimet viedään käytäntöön organisoidusti ja asiakasturvallisuutta varmistavasti. Palveluiden toteutusta ohjaavat kirjalliset työohjeet, asiakasprosessit ja henkilöstön koulutus.
Toteutukseen kuuluvat:
• Palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti
• Kirjallisten asiakassuunnitelmien laatiminen ja seuranta
• Yhteistyö hyvinvointialueiden, omaisten ja muiden toimijoiden kanssa
• Henkilöstön säännöllinen perehdytys ja koulutus
• Tiedonhallinta ja dokumentointi (asiakastietojärjestelmä, omavalvontakirjaukset)
Vastuuhenkilöt:
Kunkin palvelulinjan vastuuhenkilöt valvovat toteutuksen laatua ja ohjeistusta omalla osa-alueellaan.
3. Tarkastelu (Check)
Tarkasteluvaiheessa arvioidaan, miten hyvin toiminta vastaa asetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Tarkastelu perustuu kerättyyn tietoon ja dokumentaatioon.
Seuranta- ja arviointimenetelmät:
• Asiakaspalautteiden keruu ja käsittely
• Henkilöstön sisäiset havainnot ja tiimipalaverit
• Omavalvontaan kirjatut poikkeamat ja havainnot
• Sisäiset auditoinnit ja itsearvioinnit (esim. palveluprosessit, tietosuoja)
• Tilaajien tai hyvinvointialueen tekemät arvioinnit

Tulosten hyödyntäminen:     
• Laadun parantaminen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen
• Palautteen vieminen henkilöstön tietoon
• Asiakkaiden näkökulmien huomioiminen toiminnan kehittämisessä
4. Korjaavat toimenpiteet ja jatkuva parantaminen (Act)
Tässä vaiheessa tehdään päätökset tarvittavista muutoksista ja kehittämistoimista. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen ja asiakas- sekä potilasturvallisuuden vahvistaminen.
Korjaavat toimenpiteet voivat olla:
• Toimintatapojen muuttaminen tai tarkentaminen
• Henkilöstön lisäkoulutus
• Asiakirja- tai tietosuojakäytäntöjen päivitys
• Palveluprosessin uudelleenjärjestely
• Uusien työkalujen tai menetelmien käyttöönotto
Jatkuvan parantamisen välineet:
• Säännölliset kehittämispalaverit
• Vuositason arvioinnit ja palautekeskustelut
• Yhteistyöverkostojen kokemusten hyödyntäminen
Johtamisjärjestelmän ylläpito ja dokumentointi:
Johtamisjärjestelmän dokumentointi säilytetään kirjallisessa muodossa. Sen päivittämisestä vastaa toiminnanjohtaja yhteistyössä vastuuhenkilöiden kanssa. Johtamisjärjestelmä tarkistetaan vähintään vuosittain sekä aina, kun toimintaan tai lainsäädäntöön tulee olennaisia muutoksia.

Kuva 1 Celinin johtamisjärjestelmän PDCA-malli

3 OMAVALVONNAN TOTEUTTAMINEN JA MENETTELYTAVAT
Celin toteuttaa asiakkaan kanssa yhdessä tehdyn kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoitoa. Asiakkaan hoitosuunnitelma käydään säännöllisesti läpi ja päivitetään tarvittaessa. Asiakkaan peruselintoimintoja seurataan ja vointia tarkkaillaan käyntien yhteydessä. Mahdolliset muutokset voinnissa, perussairauden eteneminen, lääkityksestä johtuva muutos asiakkaan voinnissa tai muu lääkärikäyntiä vaativa tilanne vaatii aina lääkärin kannanottoa. Näissä tapauksissa ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriinsä. Tarvittaessa asiakasta avustetaan lääkäriajan saamisessa. Celinin palveluilla pyritään edistämään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta.Asiakkaan hoidossa käytetään aina kuntouttavaa työotetta ja kannustetaan omatoimisuuteen. Kotikäynnin yhteydessä asiakasta avustetaan mahdollisten lisäpalveluiden hankinnassa, kuten psykoterapia-, lyhytpsykoterapia- ja fysioterapia- ja- jalkahoitajan palvelut. Näiden lisäksi annetaan neuvontaa liittyen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Asiakkaita kannustetaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi osallistumaan mahdollisuuksien mukaan erilaisiin liikunta- kulttuuri- ja harrastustoimintoihin. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan ja seurataan toimintakyvyn ja osallisuuden toteutumista. Asiakkaiden painoa seurataan tarvittaessa. Keskustellaan terveellisen ja riittävän ravinnon merkityksestä ja tarvittaessa avustetaan asiakasta ruoan valmistuksessa tai hankinnassa. Jos herää epäilyä riittämättömästä ravinnon saannista, asia otetaan puheeksi asiakkaan ja tämän omaisten kanssa ja järjestetään tarvittaessa lääkärikäynti tai verikokeita. Sosiaalihuollon avopalveluissa ja kotihoidon työssä käytetään henkilökunnan suorittamia lisäkoulutuksia ohjauksen menetelminä, kuten ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, musiikkiterapiaohjaus ja ratkaisukeskeinen lyhytterapia sekä Walk In eli Kertaterapia. Lisäksi Celinin esihenkilöt ovat kehittäneet perhetyöhön soveltuvan menetelmän Ratkaisukeskeinen perhetyö ©celin. Hoitotyön vastaava johtaja Ben Selin kehittää uutta lyhytterapeuttista menetelmää neuropsykiatrisille henkilöille palvelumuotoilun avulla Turku Master Schoolissa. Kehittämistyössä on mukana Kuntoutussäätiön neuropsykologian ammattihenkilö psykologi Johanna Stenberg.

3.1 Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen
Tämä taulukko kuvaa konkreettisia keinoja, joilla palveluyksikkö varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valvonnan näkökulmasta.

Taulukko 1 Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen

3.2 Lyhytterapian- ja valmennuspalveluiden laadulliset edellytykset

Celinin tuottamissa ratkaisukeskeisen lyhytterapian palveluita voivat antaa vain valmiit sertifioidut ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit, jotka ovat suorittaneet IASTI:n (International Alliance of Solution Focused Teaching Institutes) asettamat toisen tason vaatimukset. Ratkaisukeskeisillä lyhytterapeuteilla on pohjakoulutuksena sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto tai eritysopetuksen pätevyys. Lisäksi heidän opintoihinsa sisältyy psykoterapeuttiset valmiudet. Neuropsykiatrisilla valmentajilla on vaatimuksena vähintään 30 opintopisteen opinnot ja käytännön asiakasharjoittelu. Taidelähtöisiä palveluja, kuten musiikinopetusta ja valmennusta voivat antaa vain musiikinohjaajat, musiikkipedagogit, musiikintuottajat, musiikkikasvattajat, musiikin kandidaatit ja maisterit.

3.3 Lastensuojelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat päivittäneet Lastensuojelun laatusuosituksen ja se on julkaistu 31.10.2019. Päivitetyssä laatusuosituksessa on otettu huomioon viime vuosina tapahtunut lastensuojelun laaja kehittämistyö. Uutena sisältönä ovat sijaishuollon laatukriteerit. Myös ensimmäisen laatusuosituksen sisältö on edelleen perustaltaan ajankohtainen. Lastensuojelulakia on viime vuosina kehitetty laajasti ja Celinissä noudatetaan Lastensuojelun laatusuosituksia, jota on julkaistu 31.10.2019. Suositusten keskiössä on lapsi. Laatusuosituksen viisi keskeistä periaatetta ovat:
1. Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
2. Lapsen etu
3. Vuorovaikutus
4. Ammattihenkilöstön työn laatu
5. Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri
Celinin lastensuojelutyötä tekevien ammattihenkilöiden sitoutuminen lastensuojelutyötä ohjaaviin keskeisiin periaatteisiin vahvistaa oikeanlaisen tuen tarjoamista oikeaan aikaan. Jokaisen työntekijän tuleeolla perehtynyt lastensuojelulakiin.

Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on
● Edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia
● Tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa
● Pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin
Celinin lastensuojelun työntekijöiden perehdytykseen sisältyy lastensuojelulakiin perehtymisen lisäksi tuntea Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta (ETENE-julkaisuja 32:2011) ja Lapsuuden ja nuoruuden etiikka sosiaali- ja terveysalalla (ETENE-julkaisuja 41: 2013). Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on julkaissut sosiaalialan ammatilliset eettiset ohjeet, jotka luovat vahvan ammattieettisen perustan lastensuojelutyölle.

3.4. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelutuotteiden laadulliset edellytykset

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025, jonka myötä vammaisten palveluiden tarjonta laajenee. Henkilökohtaisen avun lisäksi tulee palveluihin mukaan erityinen osallisuuden tuki, vammaisten valmennus ja tuettu päätöksenteko. Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu. (Vammaispalvelulaki 12 § (Finlex). Celinin sosiaalipalveluissa on valittu työntekijät tähän uuteen tuotettavaan palveluun huolella, koska työn tekijän tulee osata puhetta korvaavia kommunikaatiokeinoja. Henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva avun tarve ei saa estää hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista. Celinin henkilökohtaiset avustajat auttavat asiakkaita vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja  yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Celinin työntekijät hallitsevat sosiaalialan ammattietiikan, joka on lakia laajempi käsite, koska ammattietiikka ohjaa sosiaalialan ammatillista toimintaa ja siihen liittyviä ratkaisuja valintoineen. Sosiaalialan ammattietiikan keskeisen periaatteet ovat ihmisarvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nämä soveltuvat hyvin vammaispalvelun asiakkaiden palveluiden tuottamisen laadullisiksi edellytyksiksi. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon. Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Oikeus palveluihin määrittyisi tarpeen, ei diagnoosin perusteella. Uuteen vammaispalvelulakiin on Celinissä järjestetty työntekijöiden koulutusta.

3.5 Hygieniakäytännöt

Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen huomioidaan. Lisäksi pyritään infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estämiseen. Toimenpiteet tehdään aseptisesti ja oikeassa järjestyksessä. Mikäli asiakkaalla on haavoja tai muita erityistä huomiota vaativaa, kiinnitetään aseptiikkaan erityistä huomiota. Suihkutilanteissa käytetään suojaesiliinaa ja kumisaappaita. Työntekijöille taataan tarvittavien suojavarusteiden riittävyys kuten esim. kertakäyttökäsineitä, käsidesiä, suojaesiliinoja ja suunenäsuojus. Celin seuraa asiakkaan kodin yleistä siisteyttä, sekä asiakkaan oman hygienian asianmukaista hoitoa ja avustaa näissä toimissa yksilöllisesti laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti ja asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Henkilökunta toimii aseptisesti kaikissa toimenpiteissä. Henkilökunnalla on aina mukana tarvittavat välineet aseptiseen työskentelyyn, sekä riittävä osaaminen toimenpiteiden suorittamiseen. Celinin hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja Jutta Mϋller.

3.6 Lääkehoitosuunnitelma

Celinin lääkehoito perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, jota päivitetään säännöllisesti. Celinin Lääkehoitosuunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito-opas (2015:14) mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti vuosittain sekä tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat sairaanhoitajat Erja Selin ja Ben Selin. Lääkehoitosuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti vuosittain sekä tarvittaessa Viimeisinpäivitys on tehty 14.3.2025.

Lääkehoitoa toteutetaan pääsääntöisesti lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkehoidon koulutuksen saaneet henkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esihenkilö ohjaa ja valvoo lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättää eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Yrityksemme antaman lääkehoidon vaativuustaso ei ole erityisosaamista vaativaa, hoidamme pääsääntöisesti tehtäviä, jotka asiakas voisi kyetä hoitamaan myös itse kotonaan, mikäli toimintakyky ei olisi alentunut. Yrityksessä ei toteuteta esim. i.v.-lääkitystä, rokottamisia tai kipupumppuhoitoja. Rokottamista aikuispotilaille tehdään kuitenkin vain ostopalvelusopimuksella hyvinvointialueella tai muulle terveyden huollon toimipisteelle.

Toimintayksikön Lääkehoitosuunnitelman vastaava lääkäri on Terveystalon yleislääkäri Pauli Lappalainen. Celinin lääkelupien ja täydennyskoulutuksen järjestäjä on Skhole Oy. Lääkehoidon toteuttamisen kokonaisvastuu on sairaanhoitaja Ben Selinillä. Hänen varahenkilönään toimii Erja Selin.

Yrittäjän ja lääkehoidosta vastaavan sairaanhoitajan vastuulla on, että yrityksessä on edellytykset toimia lääkehoitosuunnitelman mukaisesti, ja että osaavaa henkilökuntaa on saatavilla jokaisessa tilanteessa tarpeeksi. Työnantajalla on yrityksessä vastuu työnjaosta eli siitä, kenelle eri tehtävät kuuluvat. Työnjaon tulee olla selkeä ja kaikkien yksikön työntekijöiden tiedossa. Työnjohto-oikeuden perusteella työnantaja voi muuttaa työntekijän tehtäviä siinä laajuudessa kuin työntekijän osaaminen ja pätevyys mahdollistavat. Työnantaja on aina ensisijaisesti vastuussa asiakkaaseen nähden. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen vastaa omasta työstään ja lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta.

3.6.1 Lääkäri (yhteistyölääkäri lääkeluvat ja lääkehoitosuunnitelma)
Vastuu ja tehtävät: Ostopalveluna hankittu yhteistyölääkäri hyväksyy toimintayksikön lääkehoitosuunnitelman ja antaa lääkeluvat sekä huolehtii, että henkilökunnan osaamisesta on annettu tarvittava näyttö.

Osaaminen: Lääkärillä on laaja kokemus yhteistyölääkärinä toimimisesta.

3.6.2 Sairaanhoitaja ja sairaanhoitajana laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö
Vastuu ja tehtävät: Lääkehoidon tarpeen selvittäminen ja lääkemuutoksien teko lääkärin ohjeen mukaan, tarpeen tunnistaminen, lääkehoidon toteutuksen suunnittelu, lääkehoidon toteutus, lääkehoidon vaikutuksen arviointi, lääkityksen tarkistaminen, lääkehoidon asianmukainen kirjaaminen, lääkehoidon ohjaaminen, lääkehoidon tiedon välittäminen asiakkaalle ja tarvittaessa omaisille sekä muille hoitaville ammattihenkilöille. Vastaava sairaanhoitaja vastaa työntekijöiden lääkehoidon osaamisen varmistamisesta. Peruslääkehoito luonnollista tietä, ml. PKV- ja N-lääkehoito, sekä peg tai nenämahaletkun kautta, s.c. ja i.m. -pistot. Lääkehoidon ja lääkelaskujen-tentit 5 vuoden välein.

Osaaminen: Erillistä lupaa vaativa lääkehoito: Yrityksessä ei tarvitse/voi toteuttaa erityistä osaamista vaativaa lääkehoitoa, kuten suonen sisäinen lääkehoito

3.6.3 Lähihoitaja                                                                                                                                                                                                           
Vastuu ja tehtävät: Asiakkaan lääkelistan ajantasaisuuden tarkistus, lääkehoidon riskitietojen selvittäminen, lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta ja muutostarpeen tunnistaminen, lääkehoidon toteutus ja dokumentointi sekä lääkehoidon ohjaus ja tiedon välittäminen asiakkaalle, asiakasta hoitavalle ammattihenkilöstölle ja tarvittaessa omaisille. Valmius antaa lääkeitä luonnollista tietä (suun kautta, rectumiin, silmätipat) sekä peg- tai nenämahaletkun kautta.
Erillistä lupaa vaativa lääkehoito:

Osaaminen varmistetaan LOVe-koulutuksella sekä näytöillä vähintään 5 vuoden välein. Lääkäri kirjoittaa lääkeluvat. Lisäkoulutus ja näytöt: PKV- ja N- lääkehoito luonnollista tietä, s.c. ja i.m. -pistot, rokottaminen.

3.6.4 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon on sisältynyt lääkehoidon koulutusta
Lääkkeiden haku apteekista, lääkkeiden jako dosettiin ja valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä. Sosionomi, jonka tutkintoon on kuulunut lääkehoidon kokonaisuus, voi osallistua lääkehoitoon lääkelupansa mukaisesti. Sosionomi voi jakaa lääkkeitä dosettiin, antaa lääkkeitä luonnollista tietä, lisäkoulutuksen ja näyttöjen jälkeen antaa injektioita s.c. ja i.m. sekä osallistua PKV-lääkehoitoon ja antaa (poikkeustilanne) varsinaisia huumausainelääkkeitä (N-lääke). Lääkärin allekirjoittama lääkelupa.

3.6.5 Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon ei ole sisältynyt lääkehoidon koulutusta
Ei osallistu lääkehoitoon (ml. lääkkeiden antaminen) ennen lisäkoulutusta. Käytyään lähihoitajan hoidon ja huolenpidon koulutuskokonaisuutta vastaavan lisäkoulutuksen (työnantaja määrittää) voi osallistua lääkelupakoulutuksiin (LOVe/vastaava) ja antaa osaamisnäytöt sairaanhoitajalle. Valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä. Tarvittaessa PKV-lisäkoulutus ja -näyttö, s.c. -koulutus ja näyttö. Lääkärin allekirjoittama lääkelupa. Sairaanhoitaja käy läpi asiakas- ja lääkekohtaisesti lääkitykset ja vastaa hoitoon perehdyttämisestä.

3.6.6 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka toimii sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena                                     
Sairaanhoitajaopiskelija sijaisena voi toimia lähihoitajan sijaisena suoritettuaan vähintään 70 opintopistettä. Lisäksi hänellä tulee olla hyväksytysti suoritettuna lääkehoidon opintojaksot ja lääkelaskut. Lääkehoidon tehtävät voivat laajimmillaan olla samat kuin lähihoitajilla (huumausainehoitoa lukuun ottamatta). Ei saa toteuttaa huumausainehoitoa. Voi harjoitella toteuttamista ohjaajan välittömässä valvonnassa. Voi toimia sairaanhoitajan sijaisena suoritettuaan 140 opintopistettä, kun opintojen aloittamisesta ei ole kulunut yli 10 vuotta ja opinto-oikeus on voimassa. Opiskelija toimii aina esihenkilön ohjauksen ja valvonnan alaisena. Esihenkilö on töissä yhtä aikaa opiskelijan kanssa tai muuten tavoitettavissa työvuoron aikana.

3.6.7 Lähihoitajaopiskelija sijaisena
Voi osallistua lääkehoitoon, jos on suorittanut vähintään 2/3 tutkintoon johtavista opinnoista, kaikki koulutukseen kuuluvat lääkehoidon opinnot ja jos hänellä on riittävästi käytännön kokemusta lääkehoidon toteuttamisesta opintoihin liittyvästä harjoittelusta. Osaamisen varmistamisen ja perehdytyksen jälkeen lääkeluvallinen lähihoitajaopiskelija voi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollisia reittejä, ei kuitenkaan PKV-lääkkeitä tai huumausaineita. Ainoana poikkeuksena voivat olla epilepsian kohtauslääkkeet. Sosionomiopiskelija voi osallistua lääkehoidon toteuttamiseen vain, jos opintoihin on liittynyt lähihoitaja koulutuksen tasoiset lääkehoidon opinnot. Silloin osaamisen vaatimukset ja oikeudet ovat samat kuin lähihoitajaopiskelijalla. Jos sosionomiopiskelijalla ei ole lääkehoidon koulutusta, hän ei osallistu lääkehoidon toteuttamiseen.

3.6.8 Sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija, joka suorittaa harjoittelujaksoaan
Opiskelijat eivät toteuta itsenäisesti lääkehoitoa ilman yksikössä toimivan lääkeluvallisen hoitajan välitöntä valvontaa.

3.6.9 Laadunhallinnan työkalut ja mittarit sekä keinot
Yrityksen palveluiden laadusta vastaavat esihenkilöt. Päivittäisessä työssä jokaisella työntekijällä on vastuu palvelun laadun toteutumisesta ja epäkohtien esille tuomisesta. Kaikki palvelut kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään ja poikkeamat kirjataan erityisellä huomio merkinnällä toimienpiteitä varten. Palvelun laatu on osa perehdytystä, jolloin jokaiselle työntekijälle korkealaatuinen palvelu ja laadun seuranta kuluu työntekoon alusta alkaen. Esihenkilöt johtavat palvelutoimintaa ja valvovat, että palvelutoiminnalle säädetyt edellytykset täyttyvät. Yrityksessä on operatiivisen toiminnan osalta käytössä viikoittaiset työkokoukset, jossa käsitellään henkilökunnan kesken ajankohtaiset operatiiviset asiat. Viikkokokouksesta tehdään asialista ja muistio. Esihenkilöt myös valvovat asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia ja myös sitä kautta palvelun laatua ja toimintaedellytysten täyttymistä.
20

Taulukko 2 Palveluiden laadun varmistaminen – Esihenkilön käytännön toimet

Celinin sairaanhoitajat tekevät asiakkaille tarvittaessa terveyskyselyjä ja kartoittavat unen laatua. Lisäksi käytössä on muistihäiriöitä kartoittava pieni muistitesti MMSE, päihteidenkäytön seurantaa varten AUDIT, ja Huumeiden käytön kysely (DUBOT). Masennukseen käytössämme on BDI (Beckin depressioseula), josta on oma versio nuorille henkilöille (R_BDI), Lisäksi meillä on käytössä muita kyselyitä, joilla voidaan mitata asiakkaan mielialaa, kuten Uupumuksen oirekysely (KEDS), Ahdistuneisuuden kysely (GAD-7), Pakko-oireisen häiriön kysely (OCI-R) ja Paniikkioirekysely (PDSS-SR), Syömishäiriöiden ja ahmimisen kartoitukseen käytössämme on Syömistapakysely (BES) ja Syömishäiriökysely (SCOFF), joka on tarkoitettu pääasiassa normaali- ja alipainoisille henkilöille, jotka haluavat arvioida suhtautumistaan omaan kehoonsa ja ruokaan. Lisäksi voidaan tukea tupakoinnin lopettamista Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustestillä ja mikäli on tarvetta, niin voidaan siirtyä syventävään kyselyyn. Asiakkaan terveydentilaa seurataan myös BMI-mittarilla (Body Mass Index) ja tekemällä tyypin 2 diabeteksen riskitesti. Peliriippuvuuteen käytetään eri testejä, kun kyseessä on rahapeliriippuvuus, tai riippuvuus on kehittynyt digipelaamiseen (Ongelmallinen digipelaaminen (GAS-7).

3.7 Asiakkaan asema ja oikeudet

Jokainen työntekijä perehdytetään yrityksen arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Asiakasta kohdellaan kunnioittavasti kaikissa tilanteissa. Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan, tullaan siihen puuttumaan välittömästi ja asia käydään läpi työntekijän, asiakkaan ja mahdollisten omaisten kesken. Keskustelussa on aina mukana vähintään yksi yrityksen edustaja. Asiakasta informoidaan potilasasiavastaavan palveluista ja hänen oikeudestaan tehdä asiasta virallinen kantelu.

3.7.1 Asiakkaan kohtelu ja Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan omien palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Celinin kaikki toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaalla on oikeus valita mitä
palveluita hän haluaa. Jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan ja kaikki toiminta perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen.

Minkäänlaisia itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti tulla käyttämään lainkaan. Mikäli asiakkaan oma tai muiden turvallisuus olisi vaarassa, tulee rajoitustoimenpiteistä keskustella asiakkaan itsensä sekä häntä hoitavan lääkärin kanssa. Jos kuitenkin sellainen tilanne olisi, jossa asiakasta tulisi jotenkin rajoittaa, (esimerkiksi sängynlaitojen nostaminen ylös yön ajaksi), tehdään se ainoastaan asiakkaan omasta toiveesta. Rajoittamistoimenpiteestä tehdään kirjaukset myös asiakasasiakirjoihin. Mikäli asiakkaan toive ja asiakas pystyy sen kognition huomioon ottaen ilmaisemaan, ei kyseessä ole rajoittaminen.

3.7.2 Asiakas- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän kulmakivet: tiedonsaanti, osallisuus ja oikeusturva

Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskiössä on ihminen – asiakas ja potilas, jolla on oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja osallistua palvelujensa suunnitteluun. Hyvinvointialueen palveluntuottajan tehtävänä ei ole vain järjestää palveluita, vaan varmistaa, että niiden toteutus tukee aktiivista osallisuutta, tiedonsaantia ja oikeusturvaa.

3.7.3 Tiedonsaantioikeus ja osallisuus – ei vain tiedoksianto, vaan ymmärryksen ja osallistumisen mahdollistaminen

Tiedonsaantioikeus merkitsee enemmän kuin asiakirjojen saatavuutta – se tarkoittaa asiakkaalle tai potilaalle annettua selkeää, ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa, joka mahdollistaa palveluihin vaikuttamisen. Tämän toteuttaminen alkaa kohtaamisesta: ammattilaisen velvollisuus on kertoa asiakkaalle tai potilaalle hänen tilanteestaan, hoito- tai palveluvaihtoehdoista, niiden vaikutuksista sekä osallisuuden
merkityksestä. Informaation tulee olla muotoiltu selkokielellä, tarvittaessa tulkattuna tai kuvitetuilla tukimateriaaleilla.

Osallisuus tarkoittaa sitä, että asiakas ei ole passiivinen kohde vaan aktiivinen toimija. Hänet kutsutaan mukaan suunnittelemaan palvelu- tai hoitosuunnitelmaa, joka perustuu hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa. Päätöksenteossa asiakas saa vertailevaa tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, eikä hänen toiveitaan ohiteta käytännöllisyyden tai kiireen vuoksi. Lapsen kohdalla osallisuuden varmistaminen vaatii iän ja kehitystason huomioimista, kun taas edustajien ja läheisten osallistuminen edellyttää asiakkaan tai potilaan suostumusta ja luottamusta.

3.7.4 Dokumentointi ja seuranta – läpinäkyvyyden ja toteutumisen tuki

Toteutettu tiedonsaanti ja osallisuus eivät saa jäädä näkymättömiksi. Jokainen kohtaaminen ja suunnitelma tulee dokumentoida: mitä tietoa on annettu, mitä asiakas on kysynyt, mitä valintoja hän on tehnyt, ja miten hänen osallistumisensa on toteutettu. Asiakkaalle tulee antaa kopio suunnitelmasta ja varmistaa, että hän voi palata siihen myöhemmin, esimerkiksi seurantatapaamisessa. Tämä lisää myös luottamusta ja avoimuutta asiakas–palveluntuottaja-suhteessa.

3.7.5 Oikeusturvakeinojen informointi – ennaltaehkäisevää ja korjaavaa turvaa

Palveluntuottajan velvollisuutena on varmistaa, että asiakas tai potilas tietää mihin voi ottaa yhteyttä, jos jokin ei mene kuten pitäisi. Tähän kuuluu potilas- ja sosiaaliasiavastaavien näkyvä esittely, helposti saatavilla olevat muistutus- ja kantelulomakkeet sekä ohjeistus muutoksenhakuoikeudesta sosiaalihuollon päätöksiin. Oikeusturvakeinoja ei esitellä vain ongelmatilanteissa, vaan niistä informoidaan ennakoivasti esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.

Tietosuojaan liittyen asiakkaalle ja potilaalle tulee antaa ohjeet siitä, miten hän voi tarkistaa ja korjata omia tietojaan, sekä saada tieto siitä, mihin hänen tietojaan on luovutettu. Näin palveluntuottaja toimii läpinäkyvästi ja lainmukaisesti, mutta ennen kaikkea asiakaslähtöisesti.

3.7.6 Asiakaslähtöisyys arjen rakenteissa

Tiedonsaantioikeuden, osallisuuden ja oikeusturvainformaation varmistaminen ei ole erillinen tehtävä, vaan osa palveluntuottajan jokapäiväistä toimintakulttuuria. Se vaatii rakenteita, osaamista ja tahtoa. Kun asiakas ja potilas kokevat tulleensa kuulluiksi, ymmärtäneiksi ja osallisiksi, palvelut eivät ole vain tehokkaita – ne ovat inhimillisiä.

3.8 Palvelutarpeen arviointi

Hoidon, palvelun ja kuntoutuksen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on aina henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Asiakkaat, omaiset sekä läheiset ja heidän toiveensa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon palvelutarpeen arviointia tehdessä. Toivottavaa on, että arvioinnissa olisi aina mukana joku omaisista tai läheisistä, joka voi osallistua arviointiin. Mikäli asiakas ei itse pysty kuntonsa vuoksi osallistumaan tai vaikuttamaan suunnitteluun tulee asiakkaan tahto selvittää muuta kautta esimerkiksi edunvalvonnan, omaisten tai läheisten toimesta.

3.8.1 Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusopimus. Jos kyseessä on hyvinvointialueen ostopalveluasiakas, niin suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan vastuutyöntekijän kanssa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asiakkaan liikkumiseen, kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja kotona selviämiseen. Palvelun tarve tehdään aina asiakaslähtöisesti, asiakkaan ja hänen omaistensa toiveiden mukaisesti. Hoito, kuntoutus– ja palvelusuunnitelma laaditaan ensimmäisten käyntien aikana ja sitä päivitetään aina tarpeen mukaan asiakkaan tilanteen tai tarpeen muuttuessa sekä tarkistetaan säännöllisin väliajoin asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. Henkilökunnan tulee tuntea asiakkaan hoito- ja palvelusuun
nitelman sisältö ja toimia sen mukaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelma tulee näkyviin yrityksen asiakastietojärjestelmään ja jokaisen työntekijän tulee perehtyä siihen ennen ensimmäistä käyntiä asiakkaan luona sekä pitää mielessä jokaisen käynnin suunnittelussa ja toteutuksessa asiakkaan suunnitelman tavoitteet.

3.8.2 Asiakkaat ja omaiset laadun kehittäjinä – osallisuus omavalvonnan ytimessä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ei voi tapahtua irrallaan siitä kokemuksesta, joka syntyy palvelujen käyttäjille – asiakkaille ja potilaille – sekä heidän omaisilleen. Moderni palveluntuotanto tunnistaa, että todellinen laatu ei synny pelkästään ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnoista, vaan vuorovaikutuksesta niiden välillä ja ennen kaikkea kyvystä kuulla niitä, joita varten palvelut ovat olemassa. Asiakkaita ja omaisia kannustetaan osallistumaan yrityksen laadun ja omavalvonnan kehittämiseen ja palautteen antamiseen. Asiakaspalautteiden avulla pyritään kehittämään yrityksen toimintaa. Palautetta otetaan vastaan laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden aihepiireistä, mutta myös mistä tahansa muusta aihepiiristä liittyen yrityksen toimintaan tai työntekijöiden toimintaan. Palautetta voi antaa suusanallisesti, kirjeitse tai sähköpostin välityksellä. Palautteet säästetään sähköiseen palautekansioon. Palaute käydään aina läpi asianomaisen työntekijän kanssa, jota palaute koskee, mutta myös yhteisesti yrityksen kaikkien työntekijöiden kesken. Yrityksessä vaalitaan avointa kulttuuria, jossa palautteita käsitellään rakentavasti. Tietoon tulleiden epäkohtien pohjalta kehittämistarpeita selvitetään ja laaditaan suunnitelmia sekä toimitaan epäkohtien korjaamiseksi. Yrityksen asiakastietojärjestelmässä on lisäksi oma palautelomake palvelun päättyessä, joka lähetetään asiakkaalle. Mikäli asiakas ei pysty vastaamaan suomen kielellä, käännämme lomakkeen asiakkaan äidinkielelle ja tarvittaessa voimme lähettää paperisen palautelomakkeen asiakkaalle ja hänen läheisilleen.

3.8.3 Osallisuus ei ole valinnaista – se on rakenteellinen perusta

Lainsäädäntö asettaa selkeät velvoitteet asiakkaiden ja omaisten osallisuuden varmistamisesta. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusi valvontalaki (2024) velvoittaa yksiköitä laatimaan omavalvontasuunnitelman, julkaisemaan sen näkyvästi ja päivittämään säännöllisesti – neljän kuukauden välein. Tämä tuo asiakkaalle ja omaiselle uuden roolin ei vain palvelujen käyttäjinä, vaan myös niiden laadun arvioijina ja kehittäjinä.

3.8.4 Käytännön keinot osallisuuden toteuttamiseen

Laadun kehittämisessä asiakas- ja omaisosallisuutta voidaan toteuttaa monin keinoin. Palautteen kerääminen on keskeinen väline, mutta sen on oltava systemaattista, saavutettavaa ja monikanavaista. Pelkkä palautejärjestelmä ei riitä, ellei sitä hyödynnetä näkyvästi kehittämistyössä. Hyvät käytännöt sisältävät asiakastyöpajoja, kokemusasiantuntijoiden käyttöä ja yhteisiä arviointikeskusteluja. Omaisten osallistaminen esimerkiksi säännöllisten kuulemistilaisuuksien kautta voi tuoda erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden äänen kuuluviin.

Omavalvontasuunnitelman sisältö ja toteutuminen eivät saa jäädä hallinnolliseksi asiakirjaksi. Kun suunnitelma esitellään asiakkaille, pyydetään siihen kommentteja ja tiedotetaan sen päivityksistä, siitä tulee yhteinen työväline – ei vain sisäinen valvonnan kohde. Asiakkaat voivat tuoda esiin havaintoja palvelun toteutumisesta, epäselvyyksistä tai kehitysehdotuksia, joihin yksikön tulee reagoida.

3.8 5 Osallisuuden vaikutus laatuun ja luottamukseen

Kun asiakkaat ja omaiset kokevat tulleensa kuulluiksi, heidän luottamuksensa palvelujärjestelmään lisääntyy. Laadun kehittäminen ei ole vain teknistä tehokkuutta, vaan myös tunne siitä, että palvelu on oikeasti minua varten. Osallisuuden kautta yksikön toiminnassa voidaan tunnistaa nopeasti epäkohdat, mutta myös vahvistaa niitä käytäntöjä, jotka toimivat. Asiakkaan ääni tuo inhimillistä kontekstia lukuihin ja mittareihin, jotka muuten jäävät etäisiksi.

3.8.6 Osallisuus osana jatkuvaa laatutyötä

Asiakkaiden ja omaisten osallistaminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen on välttämätön osa asiakaslähtöistä palveluntuotantoa. Se ei ole lisämauste vaan perusaines – osa yksikön identiteettiä ja arkea. Kun osallisuus on suunnitelmallista, säännöllistä ja aidosti vaikuttavaa, omavalvonta ei ole pelkkä viranomaisvelvoite, vaan voimakas väline laadun jatkuvaan parantamiseen. Silloin palveluista tulee juuri sitä, mitä niiden kuuluukin olla: ihmiselle rakennettuja, yhteisesti kehittyviä ja kestävää hyvinvointia tukevia.

3.9 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös asiakkaan edustaja, esimerkiksi hänen omaisensa tai muu läheinen.

3.9.1 Muistutusten käsittely

Muistutukset vastaanottaa Erja Selin. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja muut valvontapäätökset käsitellään Erja Selinin ja Ben Selinin toimesta. Muistutuksiin pyritään vastaamaan nopeasti, mutta viimeistään 4 viikon kuluessa muistutuksen saamisesta. Muistutukseen vastataan aina kirjallisesti. Jos asiakkaalta tai omaisilta tullut palaute koskee yhden työntekijän toimintaa, esihenkilö käsittelee asian kahden kesken kyseisen työntekijän kanssa ja asiaan löydetään yhdessä asiakkaan kannalta myönteinen ratkaisu. Mikäli palaute koskee yrityksen yleisiä käytäntöjä, asiasta keskustellaan koko henkilöstön kanssa. Keskustelussa arvioidaan käytänteen yleispätevyys kaikkien asiakkaiden osalta. Mikäli käytänteen muuttaminen parantaa kaikkien asiakkaiden tilannetta, siihen siirrytään. Mikäli kyse on vain yhden asiakkaan tilanteesta, muutetaan käytännettä hänen kohdallaan. Sosiaalihuollon asiakas voi tehdä kantelun kokemistaan palvelun epäkohdista aluehallintovirastoon. Kantelun voi tehdä myös joku muu kuin asiakas itse, esimerkiksi asiakkaan omainen voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella: https://www.valvira.fi/documents/14444/3646734/Terveydenhuollon_kantelu.pdf/33e6ae29-1acb-20e23231-5852289c0474

3.9.2 Sosiaali- ja potilasasiavastaava

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimiva potilas- ja sosiaaliasiavastaava edustaa tärkeää ja lainsuojaamaa roolia, joka turvaa asiakkaiden ja potilaiden aseman sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa. Tämän vastuuhenkilön tehtävänä on ensisijaisesti neuvoa ja ohjata asiakkaita, heidän oikeuksiaan ja asemaansa koskevissa kysymyksissä sekä opastaa valitusten eli muistutusten ja mahdollisten kantelujen laatimisessa. Heidän toimintansa perustuu puolueettomuuteen — he eivät tee hoitopäätöksiä eivätkä arvioi henkilöstön toimintaa, vaan toimivat asiakkaan näkökulmasta tukevina ja informoivina asiamiestahoina. Lisäksi he auttavat tarvittaessa potilasvahinkoilmoitusten käsittelyssä. Konkreettisina vastuuhenkilöinä Länsi-Uudenmaan alueella toimivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavina toimivat Jenni Henttonen, Terhi Willberg, Anne Hilander (ma ja to) sekä Katri Tuomi-Andersson. Palvelusta vastaa Riitta Flinck.
p. 029 151 5838.sähköposti: sosiaali.potilasasiavastaava@luvn.fi
Neuvontaa puhelimitse ma 10–12, ti, ke, to klo 9–11 (ei pyhien aattona eikä arkipyhinä). Henkilökohtaiset tapaamiset ovat mahdollisia ajanvarauksella. Omavalvontasuunnitelmien yhteydessä heidän roolinsa näkyy erityisesti asiakaslähtöisen palautteen keräämisen, muistutusten käsittelyn ja kehitystoimenpiteiden edistäjinä.

3.9.3 Salatun sähköpostin lähettäminen hyvinvointialueelle

Jos sosiaali- ja potilasasiavastaavalle haluaa lähettää salattua sähköpostia, käytetään salassa pidettävissä asioissa suojattua sähköpostia. Se tapahtuu niin, että kirjoitat selaimeen https://turvaposti.luvn.fi ja rekisteröit palveluun oman sähköpostiosoitteesi. Sen jälkeen palveluun tunnistautuminen tapahtuu henkilökohtaisella linkillä, joka lähetetään sähköpostiosoitteeseesi.

Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero: 029 505 3050

Reklamaatioapuri: https://reklamaatioapuri.fi/ auttaa laatimaan kirjallisen reklamaation, jonka voi halutessaan itse lähettää yritykselle.

3.10 Celinin henkilökunta

Celinin henkilökuntaan kuuluvat (elokuu 2025): 5 sairaanhoitajaa, joista yhdellä on sairaanhoitajatutkinnon lisäksi ylempi sosionomin koulutus, 2 sosionomia, joista toisella on ylempi sosionomin tutkinto sekä ammatillisen opettajan pätevyys, 1 yhteisöpedagogi ja 1 musiikkipedagogi, joka opiskelee musiikkikasvatusta Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa. Celinin toiminnanjohtaja Erja Selin tekee hallinnollisen työn lisäksi yrityksessä myös neuropsykiatrista valmennusta ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa sekä musiikkiterapiaohjausta. Hänellä on musiikkiterapian perusopinnot suoritettu Sibelius-Akatemiassa erikoistumisalueena nuorten musiikkiterapia. Työntekijät tekevät kaksivuorotyötä klo 8-21 välillä ja työtä tehdään
seitsemänä päivänä viikossa vuorosuunnittelun mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan työtä tekevillä työntekijöillä on alan koulutus sekä työkokemusta sosiaalihuollon avopalveluista, erikoissairaanhoidon psykiatrisesta hoitotyöstä, erityisryhmien musiikin opetuksesta sekä ohjauksesta sekä kotiin vietävästä palvelusta ja erikoistumista neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutus-, hoito- ja ohjaustyöstä. Opinto- ja työtodistukset tarkistetaan ennen uuden työsopimuksen allekirjoitusta.

Mikäli palkattava työntekijä on hoitoalan opiskelija, tarkistetaan opiskelijalta tuore opintorekisteriote, jolla varmistetaan, että opiskelijan opintosuoritukset riittävät hoitotyön tekemiseen (sairaanhoitajaopiskelijalla lähihoitajan sijaisuuteen vähintään 90 opintopistettä, sairaanhoitajan sijaisuuteen vähintään140 opintopistettä ja lähihoitajaopiskelijalla lähihoitajan sijaisuuteen vähintään 120 osp). Opiskelijan ohjauksesta vastaa nimetty sairaanhoitaja. Mikäli sijainen on opiskelija, seurataan hänen työtään keskustelemalla ja käymällä läpi opiskelijan asiakasjärjestelmän kirjaukset. Sosiaalihuollon avopalveluissa sosionomiopiskelijalla tulee olla 140 opintopistettä sosionomin sijaisuuteen.

Kasvatustieteen, musiikkikasvatuksen ja teologian kandidaatit ja maisterit voivat aluehallintovirastosta saadun ohjeen mukaan tehdä                      sosiaalihuollon avopalveluissa ammatillisen tukihenkilön työtä, mikäli heillä on osaamista erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaamisesta. Kotipalvelua voi tuottaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelun tilaajan hyväksynnällä sosiaali- ja terveysalan tai muun soveltuvan alan opiskelija, joka on suorittanut vähintään 75% opinnoistaan, ja jolla on kokemusta lasten ja perheiden kanssa työskentelystä. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyöstä toteuttavalta henkilöstöltä edellytetään perheiden kanssa tehtävään arjen muutostyöhön soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa (sosiaali- ja terveys tai kasvatusalalta). Tehostetussa perhetyössä työparina (ei päävastuullisena työntekijänä) voi toimia sosionomiopiskelija, joka on suorittanut vähintään 75% opinnoistaan ja on työsuhteessa palveluntuottajaan. Opiskelijat joutuvat näyttämään ennen työn aloittamista ajantasaisen opintorekisteriotteen. Opiskelijat eivät tee työtä itsenäisesti, vaan heille nimetty ohjaaja on mukana asiakastyössä. Opiskelijoiden, kuten myös työntekijöiden riittävä kielitaito varmistetaan haastattelulla ja kirjallisella näytöllä.

Sijaisia käytetään mahdollisimman vähän. Sairastapauksissa pyritään saamaan sijaiset Celinin oman tiimin jäsenistä. Jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä ja hänen lisäkseen toinen henkilö, joka on perehtynyt asiakkaan tilanteeseen, mikäli tulee tarve sijaistaa esimerkiksi työntekijän loman tai sairastumisen aikana.

Rekrytoinnin yhteydessä esihenkilöt tarkastavat uuden työntekijän tutkintotodistukset, työtodistukset, rikosrekisteriotteen sekä Valviran ylläpitämästä julkisesta tietopalvelusta (JulkiTerhikki) rekrytoitavan henkilön ammattipätevyyden. Esihenkilöt tarkistavat rikosrekisteriotteet lasten kanssa työskentelevien perustuen tästä annettuun lakiin (504/2002) ja iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien rikostaustan perustuen valvontalain 28 §:ään. Esihenkilöt tarkastavat työntekijän rikosrekisteriotteen aina, kun on kyse yhden vuoden aikana vähintään 3 kk kestävistä työsuhteista. Työntekijä toimittaa rikosrekisterinotteen, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun hänet ensi kerran otetaan työsuhteeseen. Esihenkilö palauttaa rikosrekisteriotteen sen esittäneelle työntekijälle viipymättä sen jälkeen, kun on saanut sen nähtäväkseen.

3.11 Henkilöstön perehdytys, ammattitaidon ylläpito ja täydennyskoulutus

Yksityisen palveluntuottajan toiminnan laatu ja asiakasturvallisuus perustuvat ammattitaitoiseen ja hyvin perehdytettyyn henkilöstöön. Riittävä perehdyttäminen varmistaa, että jokainen työntekijä tuntee organisaation arvot, toimintaperiaatteet, asiakasturvallisuutta koskevat ohjeet sekä palveluprosessien erityispiirteet. Perehdytys alkaa jo rekrytointivaiheessa, jolloin kartoitetaan työntekijän aiempi osaaminen ja koulutus. Ensimmäisinä työpäivinä perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti perehdytysohjelman mukaisesti, sisältäen niin kirjallisen aineiston kuin käytännön työssä tapahtuvan ohjauksen. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdytysvastaava, joka seuraa oppimisen etenemistä ja antaa jatkuvaa palautetta. Ammattitaidon ylläpitäminen on jatkuva prosessi. Työntekijöiden osaamistarpeet arvioidaan säännöllisesti kehityskeskusteluissa ja osaamiskartoitusten avulla. Näiden pohjalta laaditaan yksilölliset osaamisen kehittämissuunnitelmat. Päivittäisessä työssä hyödynnetään tiimipalavereita, case-keskusteluja ja vertaistukea osaamisen jakamisen välineinä. Ajantasaiset toimintaohjeet ja lainsäädännön muutokset tuodaan henkilöstön tietoon esimerkiksi sisäisen viestintäkanavan kautta sekä henkilöstöinfoissa.

Ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuminen on sekä työntekijän oikeus että velvollisuus. Palveluntuottaja laatii vuotuisen koulutussuunnitelman, joka kattaa sekä lakisääteiset koulutukset (esim. ensiapu, lääkehoidon osaaminen, tietosuoja) että toimialan kehityksen mukaiset ajankohtaiskoulutukset. Koulutuksiin osallistumista seurataan, ja tarvittaessa järjestetään korvaavia tilaisuuksia, jotta jokainen
saa mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Lisäksi työnantaja tukee henkilöstön omaehtoista kouluttautumista esimerkiksi tarjoamalla koulutusvapaita ja osallistumalla kustannuksiin. Näin varmistetaan, että henkilöstö on ajan tasalla alan parhaista käytännöistä, kykenee vastaamaan
asiakkaiden tarpeisiin ja ylläpitää korkeaa ammatillista osaamista. Jatkuva perehdytys, järjestelmällinen osaamisen seuranta ja suunnitelmallinen täydennyskoulutus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee sekä työntekijöiden hyvinvointia että laadukasta ja turvallista asiakaspalvelua.

3.12 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen

Esihenkilöt seuraavat henkilöstön riittävyyttä ja tekevät työvuorolistat. Jokaiseen työvuoroon on riittävä määrä henkilökuntaa, jotta kaikki asiakastyöt ja toimistotyöt (kirjaaminen, suunnittelu) saadaan toteutettua. Koska kyseessä on yksityinen yritys, on asiakasmäärä ollut mahdollista mitoittaa olemassa olevan henkilöstön määrän mukaan. Uusia asiakkaita otetaan vain, jos yrityksen työntekijöiden yhteenlaskettu työaika riittää tähän.

Palveluntuottajan toiminnan perusta on riittävä ja osaava henkilöstö, joka vastaa asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeeseen kaikissa tilanteissa. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja ennakoivasti seuraavien toimintamallien avulla:

1. Henkilöstömitoituksen ja työvuorosuunnittelun ennakointi                                                                                                                                
o Käytössä on ennakkoon laadittu työvuorosuunnittelumalli, joka perustuu asiakkaiden palvelutarpeen arvioon, hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä palvelujen laatu- ja turvallisuusvaatimuksiin.
o Mitoitusta tarkistetaan säännöllisesti, ja muutoksiin reagoidaan välittömästi, jos asiakas määrät tai palvelutarpeet muuttuvat.
2. Vara- ja sijaisjärjestelmä
o Henkilöstöresurssien turvaamiseksi ylläpidetään ajantasaista sijaisrekisteriä ja yhteistyö verkostoa luotettavien keikkatyöntekijöiden sekä henkilöstövuokrausyritysten kanssa.
o Sijaisten perehdytys on suunniteltu etukäteen niin, että he voivat aloittaa työn nopeasti ja turvallisesti.

3. Moniosaaminen ja työnkierto
o Työntekijöitä koulutetaan moniosaajiksi, jotta he voivat tarvittaessa joustavasti siirtyä eri tehtäviin.
o Työnkierto mahdollistaa joustavan työvoiman käytön ja ehkäisee palvelun katkoksia.

4. Palvelujen priorisointi poikkeustilanteissa
o Mikäli henkilöstöresurssit eivät riitä kattamaan kaikkia palveluja täysimääräisesti, toimitaan ennakkoon laaditun priorisointiohjeen mukaisesti.
o Ensisijaisesti turvataan asiakkaiden ja potilaiden välttämätön hoito ja turvallisuus, ja vähemmän kiireelliset palvelut siirretään myöhempään ajankohtaan.

5. Johdon jatkuva seuranta ja reagointi
o Esihenkilöt seuraavat henkilöstötilannetta päivittäin ja raportoivat mahdollisista poikkeamista välittömästi johdolle.
o Resurssitarpeen muutokset kirjataan ja analysoidaan, jotta voidaan toteuttaa pysyviä parannuksia henkilöstöresursseihin.

6. Viime käden varautuminen
o Jos kaikkia työvuoroja ei saada täytettyä, hyödynnetään toimipisteiden välistä henkilöstön siirtoa sekä mahdollisuuksien mukaan esihenkilöiden ja johdon osallistumista käytännön asiakastyöhön.
o Asiakkaille tiedotetaan viivytyksettä mahdollisista muutoksista palvelun aikatauluissa tai sisällössä.

Näiden toimintamallien avulla varmistetaan, että palvelut pysyvät laadukkaina ja turvallisina myös poikkeustilanteissa, ja että henkilöstön               riittävyyttä seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Yrityksessä huolehditaan työntekijöiden terveellisistä työoloista mm. järjestelemällä sisäilma-altistuneiden työntekijöiden työvuoroja niin, että sisäilmaan herkästi reagoivien hoitajien ei ole tarvinnut osallistua sellaisten asiakkaiden hoitamiseen, joiden kodissa on huono sisäilma. Tällä järjestelyllä on ehkäisty hoitajien hengitystieinfektioista tai allergisista reaktioista johtuvia poissaoloja. Henkilöstön ammatillinen koulutus ja työkokemus sekä työpaikan tarjoama ammatillinen täydennyskoulutus varmistavat sen, että toiminta on laadukasta, ammatillista, turvallista ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa. Henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta seurataan asiakaskäynneillä ja asiakas- ja työntekijäpalautteista.

Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta. Esihenkilöllä on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin työntekijöiden kanssa kuukausittain palautteen kysymistä ja antamista varten. Yrityksen keskustelukulttuuri on avoin ja palautetta kerätään myös viikkokokouksissa. Kaikkiin epäkohtiin puututaan esihenkilön toimesta mahdollisimman pian, viimeistään viikon sisällä Lääkehoidon päivitetty osaaminen tarkistetaan henkilöstöltä rekrytoinnin yhteydessä. Koko henkilöstöllä tulee olla voimassa oleva lääkelupa, paitsi niillä sosiaalihuollon avopalveluiden työntekijöillä, joiden koulutukseen ei ole sisältynyt lääkehoidon opintojaksoa. Mikäli rekrytointivaiheessa lupaa ei ole, työntekijän tulee suorittaa LOVe -tentit ennen lää
kehoitoa sisältävän työn aloittamista. Lääkehoitosuunnitelman läpikäyminen on osa perehdytyssuunnitelmaa.

Sairaspoissaoloja varten yrityksessä on omia alihankkijoita ja tuntityöntekijöitä, jotka voivat tarvittaessa tehdä ylimääräisiä vuoroja. Tuntityöntekijät ovat työsopimus -suhteisia, vuokrattuja työntekijöitä ei käytetä. Sijaiset on perehdytetty työtehtäviin ennen sijaisuuksien aloittamista ja varmistettu, että he ovat käytettävissä pidemmällä aikavälillä sitouttamalla heitä yrityksen toimintaan pitämällä heihin säännöllisesti yhteyttä myös sijaisuuksien välissä. Uudet työntekijät perehdytetään asiakastyöhön ennen varsinaisen työn aloittamista. Perehdytys tapahtuu asiakkaan kotona ja yrityksen toimistolla. Perehdytyksen yhteydessä käydään yhdessä läpi myös toimintaohjeet erilaisten vaara- ja poikkeustilanteiden osalta. Uudelle työntekijälle nimetään oma perehdyttäjä. Omavalvontasuunnitelma on osa henkilöstön perehdytysohjelmaa. Perehdytyksestä on yrityksessä tehty erillinen perehdytyssuunnitelma, jonka mukaan kaikki perehdyttäjät toimivat. Näin voidaan taata kaikille uusille työntekijöille kattava ja samanlainen perehdytys. Henkilöstöä kannustetaan täydennyskoulutukseen. Koulutuksen tarve ja toiveet käydään yksilökohtaisesti läpi tavoitekeskusteluissa. Käydyt täydennyskoulutukset lisätään henkilöstöluetteloon. Esihenkilöt seuraavat käytyjä täydennyskoulutuksia.

3.13 Henkilöstön riittävyyden seuranta ja toiminta epäkohtatilanteissa

Palveluntuottajan laadukas ja turvallinen toiminta edellyttää, että henkilöstöä on jatkuvasti riittävästi vastaamaan asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin. Henkilöstön riittävyyttä seurataan järjestelmällisesti yhdistämällä ennakoiva suunnittelu, päivittäinen resurssien tarkastelu sekä asiakaspalautteeseen ja palvelutapahtumiin perustuva arviointi.

Työvuorosuunnittelussa hyödynnetään asiakasmäärätietoja, palvelusuunnitelmia ja hoidon kiireellisyysluokituksia. Esihenkilöt seuraavat päivittäin työvuorojen toteutumista ja käytettävissä olevien työntekijöiden määrää suhteessa kirjattuihin asiakaskäynteihin. Mahdolliset poikkeamat – esimerkiksi sairastumiset tai äkilliset asiakasmäärien muutokset – kirjataan välittömästi ja niihin reagoidaan vara- ja sijaisjärjestelmän avulla.

Jos henkilöstön riittävyydessä havaitaan epäkohtia, puuttuminen tapahtuu välittömästi. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan kriittiset ja välttämättömät asiakaspalvelut, ja tarvittaessa palveluja priorisoidaan niin, että asiakkaiden terveys ja turvallisuus eivät vaarannu. Epäkohdista raportoidaan kirjallisesti sekä johdolle, että tarvittaessa viranomaisille. Toistuvista resursointiongelmista tehdään juurisyyanalyysi, jonka pohjalta laaditaan korjaavat toimenpiteet, kuten lisäresurssien hankinta, työvuorosuunnittelun muuttaminen tai henkilöstön osaamisen kohdentaminen uudelleen.

3.14 Asiakaskäyntien seuranta

Asiakaskäynnit kirjataan reaaliaikaisesti käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään. Järjestelmä mahdollistaa sekä määrällisen että sisällöllisen seurannan: nähdään, kuinka monta käyntiä on toteutunut, kuinka paljon aikaa niihin on käytetty ja mitä palveluja on annettu. Näin voidaan varmistaa, että asiakkaat saavat sovitun ja tarpeenmukaisen palvelun ajallaan.

Asiakaskäyntien toteutumista verrataan sovittuihin hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Poikkeamat, kuten toteutumatta jääneet tai lyhentyneet käynnit, käsitellään viipymättä. Tällöin selvitetään syyt poikkeamaan ja tarvittaessa järjestetään korvaava käynti. Seurannan avulla voidaan myös tunnistaa tilanteet, joissa palvelutarve on kasvanut, ja reagoida niihin esimerkiksi henkilöstöresursseja lisäämällä.

Yhdistämällä henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta, nopea reagointi mahdollisiin epäkohtiin ja asiakaskäyntien järjestelmällinen valvonta, voidaan varmistaa, että asiakkaiden tarpeet täyttyvät laadukkaasti ja turvallisesti jokaisena päivänä.

3.15 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

Celin tekee yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakasvastaavien, kuten vammaispalvelun, lastensuojelun, omaishoidon koordinaattoreiden, mielenterveys– ja päihdepalveluiden kanssa. Lisäksi Celinillä on yhteistyölääkäreitä, kuten yleislääkäri ja neurologian erikoislääkäri yksityissektorilla sekä erityisneuropsykologi, mikäli asiakkaat tarvitsevat nopeasti lähetteen tutkimuksiin. Ostopalvelu asiakkaista kirjataan hyvinvointialueen pyytämät tiedot Celinin omaan asiakastietojärjestelmään, josta tiedot siirretään hyvinvointialueen järjestelmään. Yrityksen esihenkilöillä on työpuhelimet, josta muut palveluntuottajat ja hyvinvointialueen edustajat saavat yrityksen edustajan tarvittaessa kiinni. Yhteistyötapaamisia voidaan järjestää myös verkkokokouksina. Suunnitteluvaiheessa palvelujen koordinointia tekevät esihenkilöt. Päivittäisessä tiedonkulussa kunkin sosiaaliohjaajan tai hoitajan tehtävänä on tarvittaessa informoida akuutit muutokset henkilöstölle, palvelun ostajalle ja muille palvelutuottajille.

3.16 Toimitilat ja välineet

Asiakkaan palvelut ja toiminta toteutuvat asiakkaan kotona, yhteisesti sovitussa kohteessa, verkostokokouksissa tai Celinin terapiatiloissa. Ensikäynnillä, palvelusuunnitelmaa laadittaessa, kartoitetaan toimintaympäristö asiakkaan kotona ja asiakasta velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat muutokset, mikäli huomataan turvallisuuspuutteita. Mikäli asiakas ei pysty toteuttamaan tarvittavia muutoksia, koordinoi esihenkilö tarvittavat muutostyöt ammattilaisille. Yrityksen työntekijä käyttää asiakastyössä asiakkaan omia välineitä. Kaikki työntekijät ovat hoito-, kasvatus- ja sosiaalialan työn ammattilaisia ja heillä on perehdytys ja tieto käytettävistä välineistä. Mikäli asiakkaan kotona olevissa välineissä huomataan epäasianmukaisia tai turvallisuusriskin muodostavia välineitä, työntekijä huolehtii, että välinettä ei käytetä ja velvoittaa asiakasta hankkimaan tilalle turvallisen ja tarkoituksenmukaisen välineen. Celinillä ei ole välinehuoltoa, hoitovälineet ovat kotihoidossa asiakkaan omia. Celinillä on käytössään toimitilat osoitteessa Sinikalliontie 12, Espoo. Toimitilat ovat henkilöstön käytössä kokous-, tauko- ja sosiaalitiloina. Toimitiloissa voidaan järjestää ammatillisen tukihenkilötoiminnan, perhetyön, sairaanhoitajan sekä terapia- ja valmennusasiakkaiden vastaanottoa. Toimitilat sijaitsevat toimistohotellissa. Toimiston ulko-ovi on lukittuna aina, kun tiloissa ei ole henkilökuntaa. Toimitiloissa säilytetään paperisia asiakastietoja sekä työn
tekijöiden käytössä olevia tietokoneita ja iPadeja. Asiakastiedot ja tietokoneet pidetään lukollisessa kaapissa silloin, kun ne eivät ole käytössä. Toimistolla säilytetään myös asiakkaiden kotiavaimia, mikäli asiakas ei itse avaa ovea eikä asiakkaalla ole sähkölukkoa tai koodilukkoa. Avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa eikä avaimen kirjauksesta käy ilmi kenen asiakkaan avain on kyseessä. Avaimessa on työntekijöiden tiedossa oleva koodi, jonka perusteella työntekijä tietää oikean avaimen.

3.17 Käytettävät teknologiset ratkaisut ja lääkinnälliset laitteet

Celinissä käytetään Vellon ja Nappulan asiakastietojärjestelmää, jotka ovat Valviran rekisteröimät, auditoidut A1-luokan sähköiset potilastietojärjestelmät. Nämä järjestelmät täyttävät olennaiset vaatimukset. Yrityksen henkilöstö on koulutettu käyttämään asiakasjärjestelmää ja yrityksessä on sisäisesti määritelty järjestelmälle kaksi pääkäyttäjää: sosiaalipalveluiden vastaava johtaja Erja Selin ja hoitotyön esihenkilö
Ben Selin. Asiakastietojärjestelmästä on kirjalliset ohjeet ja opetusvideoita. Jotka sisältävät asiakkaiden yksilölliset hoitotiedot ja asiakkaiden toiveet hoidon ja kuntoutuksen toteuttamisesta. Nämä näkyvät aina työntekijälle asiakaskäynnillä. Pääkäyttäjä järjestää tarvittaessa henkilökunnalle koulutusta asiakastietojärjestelmän käyttöön uuden työntekijän aloittaessa sekä koulutusta silloin, kun ohjelman käyttöä laajennetaan uusille alueille.

Yrityksessä on tehty kattava tietoturvasuunnitelma, johon teknologiset ratkaisut on sisällytetty. Lääkinnälliset laitteet ovat aina lähtökohtaisesti asiakkaiden omia tai asiakkaan itsensä vuokraamia ja laitteen toimintakunto on asiakkaan ja vuokraavan tahon vastuulla. Työntekijä huolehtii lääkinnällisten laitteiden käytöstä ja ilmoittaa asiakkaalle lääkinnällisen laitteen korjaus- tai uusintatarpeesta. Myös uusien, hoidossa tarvittavien lääkinnällisten laitteiden hankinnasta vastaa asiakas. Uusien lääkinnällisten laitteiden hankintaa asiakkaalle suosittelee hoitotyötä tekevä hoitaja tarpeen mukaan. Yrityksellä on muutama lääkinnällinen laite tilanteisiin, joissa asiakkaalla ei vielä ole kyseistä, hoitotyössä tarvittavaa laitetta. Lää
kinnälliset laitteet on luetteloitu Laiterekisteriin ja laiterekisterin ajantasaisuudesta vastaa hoitotyön esimies. Laiterekisteristä käy ilmi laitteen tunnistetiedot, hankinta-ajankohta ja huoltotiedot. Hoitohenkilökunta perehdytetään käytössä oleviin terveydenhuollon laitteisiin, riippumatta siitä ovatko ne asiakkaan vai yrityksen. Yrityksessä on määritelty laitevastaava, johon kehotetaan olemaan yhteydessä, jos lääkinnällisten laitteiden ongelmatilanteissa. Laitevastaava ohjeistaa tarvittaessa vaaratilanneilmoituksen tekemisen Fimeaan. https://fimea.fi/laakinnalliset_laitteet/vaatimukset-ammattimaisille-kayttajille/vaaratilanteista-ilmoittaminen

Vaaratilanneilmoitus tehdään kaikista vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista. Laitevastaavana toimii hoitotyön esihenkilö Ben Selin puh. 0400490330. Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Celinin henkilöstöreksiterissä on tallennettu työntekijöiden osaaminen lääkinnällisten laitteiden hallintaan.

3.18 Riskikartoitus palveluyksikön keskeisimmistä riskien tunnistamisesta

Celinin esihenkilöt ovat tehneet riskikartoituksen palveluyksikön toiminnan keskeisimmistä turvallisuutta ja laatua koskevista riskien tunnistamisesta, arvioinnista, ennaltaehkäisystä ja hallinnasta. Työ sosiaalihuollon avopalveluissa, kotihoidossa, sairaanhoitajan vastaanotolla, terapia- ja valmennuspalveluissa sisältävät erityyppisiä riskejä, jotka muodostavat riskejä toiminnan jatkuvuudelle.

Tunnistettu riski	Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)	Ehkäisy- ja hallintatoimet
Infektioriski Hengitystieinfektiot, norovirus, MRSA, Covid 19, hepatiitit	Suuri riski infektiopotilaiden hoitotyössä koskien Celinin kotihoitoa. Sosiaalihuollon avopalveluissa riski pienempi, koska vähemmän infektion sairastavia asiakkaita Suuri riski, jos henkilökunta sairastuu ja käynnit asiakkaiden luona eivät toteudu.	Hyvä ohjeistus Suojavarustukset infektiopotilaiden hoidossa Celinin kotihoidossa. Henkilökunnan rokotukset oltava ajan tasalla. Celin suosittelee influenssa  ja hepatiitti B-rokotuksia koko henkilökunnalle. Kotikäynneillä mukana käsidesi, tehdaspuhtaat käsineet ja tarpeen mukaan suojaesiliina sekä suunenäsuojus. Näitä suositellaan myös joiden Celin Sosiaalipalveluiden asiakkaille.
Työväkivalta	Kohtalainen riski vammaispalvelussa, kotihoidossa ja sosiaalihuollon avopalveluissa Suurempi riski Päihde- ja mielenterveystyössä	Henkilökunnan koulutus haastavien asiakkaiden kanssa työskentelyssä Puhejudon kurssi Sairaanhoitajan vastaanotolla poistumistien varmistaminen Vaaratilanteiden ilmoittaminen Celinin vaaratilanne järjestelmään.
Työntekijän tapaturmat	Merkittävä riski Vaikuttaa työntekijän terveyteen ja henkilöstön määrään	Kotikäyntien turvakartoitus Työntekijöiden asianmukaiset työjalkineet sisällä ja ulkona Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
Lääkitysriskien esimerkkejä . Lääkkeen antamiseen liittyvät riskit Väärä lääke, annos tai antotapa: Esimerkiksi virhe lääkkeen tunnistamisessa tai annostelussa. Antoajankohdan virhe: Lääke annetaan liian aikaisin, myöhään tai jää kokonaan antamatta. Puutteellinen dokumentointi: Lääkkeen antaminen jää kirjaamatta tai kirjataan virheellisesti. 2. Lääkkeen säilytykseen liittyvät riskit Väärät säilytysolosuhteet: Lääkkeet voivat olla alttiina lämmölle, kosteudelle tai valolle. Lääkkeiden sekoittuminen: Asiakkaan omat lääkkeet ja kotihoidon tuomat lääkkeet voivat sekoittua. 3. Asiakkaan toimintakyky ja ymmärrys Muistisairaudet tai kognitiiviset ongelmat: Asiakas voi ottaa lääkkeitä väärin tai unohtaa ottaa niitä. Itsehoito ilman ohjausta: Asiakas voi käyttää reseptivapaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat yhteisvaikutuksia.	Suuri riski Välitön vaikutus asiakkaan terveyteen Tämä kohta koskee lähinnä Celinin kotihoitoa, kuitenkin myös Celinin sosiaalipalveluissa monilla asiakkailla on stimulanttilääkitys, jonka kanssa on oltava tarkkana.	Henkilökunnan lääkeluvat oltava ajan tasalla. Lääkkeiden kaksoistarkastus Lääketentit ja lisäkoulutus tarpeen mukaan Poikkeamien ilmoitukset Lääkärin asiantuntemuksen käyttäminen Asiakkaiden lääkkeiden asianmukainen säilyttäminen kotona, tarvittaessa lukollinen säilytyslaatikko Tarkka ja selkeä kirjaaminen
Laitteiden rikkoontuminen	Kohtalainen riski Välitön vaikutus mittaustuloksiin ja hoitoon. Koskee Celin kotihoitoa.	Laitteiden säännöllinen testaus ja kalibrointi Henkilökunnan varalaitteet
Tietoturvariski	Suuri riski mikäli asiakastiedot tulevat ulkopuolisten hallintaan. Koskee kaikkia Celinin toimintoja: Celin kotihoito, Celin Terapiapalvelut ja Celin Sosiaalipalvelut.	Tietoturvasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Säännölliset tietoturvatentit Henkilökunnan salassapitotietojen sopimus allekirjoitettava Salassa pidettävän materiaalin säilyttäminen toimiston lukollisessa tilassa Laitteiden säännölliset päivitykset, virustorjuntaohjelmistot oltava ajan tasalla. Henkilökunnalla omat tietokoneet ja työpuhelimet.

Taulukko 3: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

4 HAVAITTUJEN PUUTTEIDEN JA EPÄKOHTIEN KÄSITTELY SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä edellyttää lähi- ja sairaanhoitajia osallistumaan säännöllisiin täydennyskoulutuksiin ja kehittämään ammattitaitoaan ja perehtymään ammattia koskeviin säädöksiin ja määräyksiin (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 18§). Työnantaja vastaa lääkehoidon koulutuksesta. Celinillä on täydennyskoulutuksen sopimus Skhole Oy:ssä. Hoitajalla tulee olla voimassa
olevat lääkeluvat, osallistuessaan lääkehoitoon (ml. lääkkeiden antaminen). Luvat hankitaan työsuhteen alussa, kun työntekijän työsuhde kestää yli 3kk. Lyhyemmissä sijaisuuksissa lääkehoito toteutetaan työnjaollisesti lääkeluvallisten työntekijöiden toimesta. Lääkehoidon verkko-osaamisen lääkehoidon osaamisen perusteet sisältää teoriatentin ja lääkelaskennantentin sekä PVK-lääkkeiden lisäosan. Verkkotenttien lisäksi työntekijän on näytettävä kolmesti lääkkeiden jakaminen onnistuneesti, lääkelaastarin vaihtaminen, kirjaaminen (ml. pkv), ihonalaisen injektion pisto, lihaksensisäinen injektio ja suullinen PVK/N-näyttö. Näytöt vastaanottavat kokenut sairaanhoitaja eli Celinissä Erja Selin tai hoitotyön esihenkilö Ben Selin.

Erja tai Ben Selin liittävät tentti- ja näyttötodistukset (sh allekirjoitus) Skholen järjestelmään, jonka jälkeen yhteistyölääkäri allekirjoittaa lääkeluvat. Lääkelupa on työyksikkökohtainen ja voimassa 5 vuotta tenttisuorituksesta. Luvat ja liitteet ovat nähtävissä ja tulostettavissa sopimuskauden ajan. Näytöt ja lääketentit ovat uusittava 5 vuoden välein. Työnantaja seuraa lääkehoidon osaamista. Työntekijän ollessa pidempään (yli vuoden) työelämästä pois, varmistetaan lääkehoidon kertaaminen ennen työnaloitusta kulkemalla työntekijän rinnalla yrityksen asiakaskohteissa viikon ajan. Perehtymiseen sisältyy kirjallisen lääkehoitosuunnitelmaan tutustuminen, lukukuittaus ja suullinen kertaus vaaratapahtumissa toimimisessa.
Lisäksi säännölliset lääkehoidon koulutukset katsotaan jokaisen työntekijän koulutustarpeen mukaisesti. Hoitajan vastuulle kuuluu osata lääkkeiden asianmukainen käsittely, hankinta, säilyttäminen ja hävittäminen. Mikäli esihenkilöiden tietoon tulee mahdolliset lääkevarkaudet henkilökunnan osalta, niin ensimmäiseksi käynnistetään sisäinen tutkinta, jonka jälkeen tehdään tutkintapyyntö lääkevarkauden epäilystä poliisille. Terveydenhuollon henkilökunnan työnkuvat:

Sairaanhoitaja (lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö)
• Asiakkaan lääkityksen ja riskitietojen selvittäminen
• Lääkehoidon tarpeen ja muutostarpeen tunnistaminen
• Lääkehoidon toteutuksen suunnittelu ja toteutus (mikäli asiakkaalla ei ole käytössään apteekin toimittamia lääkejakelupusseja sairaanhoitaja annostelee lääkkeet asiakkaan dosettiin)
• Lääkelistojen oikeellisuuden varmistaminen ja ajantasaistaminen yhdessä omahoitajien kanssa
• Vaativamman lääkehoidon toteutus (injektiot ihon alle ja lihakseen)
• Lääkehoidon toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
• Lääkehoidon dokumentointi ja ohjaus
• Tiedon välittäminen asiakasta hoitaville ammattihenkilöille, asiakkaalle ja omaisille
• Opiskelijoiden ohjauksesta vastaaminen työssäoppimisjaksolla sekä heidän lääkehoidon toteutuksestaan vastaaminen ja sen valvominen.

Lähihoitaja (lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö)
• Asiakkaan lääkityslistojen ajantasaisuuden tarkistus ja riskitietojen selvittäminen
• Lääkehoidon tarpeen ja muutostarpeen tunnistaminen
• Lääkehoidon toteutus (lääkkeen jakaminen asiakkaalle apteekin annosjakelupusseista tai sairaanhoi
tajan annostelemista doseteista)
• Lääkehoidon vaikutuksen seuranta
• Lääkehoidon dokumentointi ja lääkehoidon toteutukseen liittyvä välitön lääkehoidon ohjaus
• Tiedon välittäminen asiakasta hoitaville ammattihenkilöille, asiakkaille ja omaisille
Mahdolliset haittavaikutukset sekä lääkkeiden ottamatta jättämiset kirjataan erilliselle poikkeamien seu
rantalomakkeelle.

4.1 Asiakastietojen käsittely ja tietosuoja
4.1.1 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

● Asiakastietolain 7 §:n mukainen johtaja, joka vastaa palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta on sairaanhoitaja Ben Selin
● Palveluntuottajan tietosuojavastaava on Ben Selin, Sinikalliontie 12, Espoo, ben.selin@celin.fi, puhelin 0400 490 330
● Yrityksen verkkosivuilla osoitteessa https://celin.fi/tietosuojaseloste/ on kuvattu ja onotettu huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679) ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimukset tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta.

Celinillä on käytössä kirjausjärjestelmänä Nappula, jossa jokaisella työntekijällä on omat käyttäjätunnukset ja salasanat. Yritys noudattaa asiakasasiakirjojen käsittelyssä hyvinvointialueen voimassa olevaa ohjetta asiakirjojen käsittelystä ja rekisterinpidosta sekä huomioi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta yrityksen toiminnassa. Sähköinen kirjaaminen tapahtuu Nappulan tai Vellon asiakastietojärjestelmään joko tietokoneen selaimen tai puhelimen mobiilisovelluksen avulla. Kaikki tunnukset ovat henkilökohtaisia. Celinin toimistolla on työntekijöiden käyttöön varattu myös tietokone, jolla asiakastiedot kirjataan omia käyttäjätunnuksia käyttäen. Vain tarvittavia paperisia asiakastietoja säilytetään. Paperiset asiakastiedot ovat tärkeät mm. poikkeustilanteiden varalle. Paperiset asiakastiedot säilytetään lukollisessa kaapissa. Poikkeustilanteessa asiakastiedot kirjataan paperille ja siirretään sähköiseen järjestelmään heti sen ollessa mahdollista. Jokaisessa yrityksen autossa on kynä ja paperia tietojärjestelmähäiriöiden varalle. Yrityksen tieto
turvasuunnitelma on päivitetty 15.12.2024. Suunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön ja suositusten mukaisesti. Tietoturvavastaava Ben Selin huolehtii, että laadittua tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan. Esihenkilöt seuraavat kirjaamisten ajantasaisuutta.

4.1.2 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Tietoturvasuunnitelman päivittämisestä vastaa tietosuojavastaava Ben Selin. Tietoturvasuunnitelmassa on kirjattu auki laitetoimittajakohtaisesti menettelyt virhe- ja ongelmatilanteissa sekä jatkuvuuden hallinta. Tietoturvasuunnitelma kuuluu työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Yrityksessä on varauduttu tietoturvallisuuden häiriöihin pitämällä asiakkaan perustiedot myös paperisena lukitussa kaapissa sekä ja kirjaamalla toimintaohjeet teknologian vikatilanteisiin. Yrityksellä on kirjalliset toimintaohjeet tietoturva suunnitelmassa myös silloin, kun epäillään asiakastietojen vuotamisesta sivullisille. Kaikkiin tietoturva poikkeamiin suhtaudutaan yrityksessä erittäin vakavasti ja tietosuojavastaava huolehtii, että mahdolliset poikkeamat korjataan ja pyritään ehkäisemään tulevaisuudessa. Asiakastietojen käsittelystä ja ohjeistuksesta vastaa tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan tehtävänä on myös seurata alan tietosuojaan liittyviä viranomaisohjeita ja -määräyksiä. Yrityksessä huolehditaan, että potilastietojärjestelmiin on
pääsy vain asiakastyötä tekevillä ja jokaisella on omat, henkilökohtaiset tunnukset. Yrityksessä on tehty kattava tietoturvasuunnitelma, johon teknologiset ratkaisut ovat sisällytetty.

Tietoturvapoikkeamien hallinta ja ilmoitusvelvollisuus Asiakastietolain 90 §:n mukaisesti

Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä noudatetaan korkeinta mahdollista tietoturvan ja tietosuojan tasoa. Asiakastietolain 90 § edellyttää, että tietojärjestelmien olennaisten vaatimusten poikkeamista sekä tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvahäiriöistä ilmoitetaan viipymättä asianmukaisille tahoille, ja että koko poikkeaman keston ajan toteutetaan tarvittavat omavalvonnalliset toimet.

Tietoturvapoikkeamien hallinta perustuu ennalta laadittuun tietoturvapoikkeamien toimintasuunnitelmaan, joka on osa organisaation omavalvontasuunnitelmaa. Jokaiselle työntekijälle on annettu ohjeistus siitä, miten havaittu poikkeama tai häiriö raportoidaan välittömästi tietoturvavastaavalle tai esimiehelle. Raportointi tapahtuu kirjallisesti suojatun ilmoituskanavan kautta, jotta tieto saadaan viiveettä tietoturva
vastuuhenkilölle.

Kun poikkeama havaitaan, tietoturvavastaava arvioi välittömästi sen vakavuuden ja vaikutukset asiakas-ja potilastietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja käytettävyyteen. Vakavat poikkeamat ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä Kyberturvallisuuskeskukselle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) sekä tarvittaessa Valviralle ja Tietosuojavaltuutetun toimistolle. Jos kyseessä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus, noudatetaan myös EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) 72 tunnin ilmoitusvelvoitetta.

Poikkeaman keston ajan toteutetaan tarpeenmukaiset omavalvonnalliset toimet, joilla minimoidaan vaikutukset asiakkaille ja estetään vahinkojen laajeneminen. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi järjestelmän eristäminen verkosta, väliaikaiset manuaaliset kirjauskäytännöt, käyttäjätunnusten tilapäinen sulkeminen sekä lisävalvonta järjestelmän käytössä. Tilannetta seurataan reaaliaikaisesti, ja tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä henkilöstöinfoja, jotta kaikki ovat tietoisia poikkeaman luonteesta ja välttämättömistä toimintarajoituksista.

Kun häiriö on saatu hallintaan, laaditaan kirjallinen jälkiarviointi (post incident review), jossa arvioidaan tapahtuman syyt, sen aikana toteutetut toimet ja mahdolliset kehitystarpeet. Tämän pohjalta päivitetään sekä tietoturvaprosessit että henkilöstön ohjeistus, jotta vastaavat tilanteet voidaan tulevaisuudessa ehkäistä tai niihin voidaan reagoida entistä nopeammin ja tehokkaammin.

Näin varmistetaan, että organisaatio täyttää Asiakastietolain 90 §:n ilmoitus- ja valvontavelvoitteet, ylläpitää asiakastietojen turvallisuutta kaikissa olosuhteissa ja pystyy toimimaan vastuullisesti koko poikkeaman ja häiriötilanteen ajan.

4.1.3 Celinin tietosuojaseloste

1. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö
Rekisterinpitäjä: Celin
Osoite: Sinikalliontie 12
02650 ESPOO
Puhelin: +358 40 509 5011
Yhteyshenkilö ja tietosuojavastaava: Ben Selin

Ostopalvelu- sekä palveluseteliasiakkaiden osalta hyvinvointialue toimii rekisterinpitäjänä.

2. Rekisterin nimi ja rekisteröidyt
Asiakasrekisteri. Rekisterissä käsitellään yrityksen ja osittain Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakastietoja.
3. Henkilötietojen käsittelynkäyttötarkoitus
Rekisterin käyttötarkoituksena on asiakasyritysten ajantasainen hallinta ja ylläpito.
Rekisteriä käytetään yrityksen laskutuksessa ja asiakkuuden kannalta tärkeiden viestien lähettämisessä. Tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 sisältää seuraavat määritelmät:

Toinen luku: Asiakastietojen käsittelyä koskevat yleiset periaatteet
4 §Asiakastietojen salassapito
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä.
Salassa pidettävää asiakastietoa sisältävää asiakirjaa taikka sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa terveydenhuollossa muita kuin asianomaisen palvelunantajan tai apteekin palveluksessa, lukuun tai sen toimeksiannosta potilaan terveyspalvelujen järjestämiseen tai toteuttamiseen taikka niihin liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä ja sosiaalihuollossa muita kuin asianomaisen palvelunantajan palveluksessa, lukuun tai sen toimeksiannosta sosiaalihuollon asiakkaan sosiaalipalvelujen järjestämiseen tai toteuttamiseen taikka niihin liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Terveydenhuollon toimintayksiköissä saa käsitellä palvelunantajan rekisteriin kuuluvia potilaan hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömiä potilastietoja salassapitosäännösten estämättä. Sosiaalihuollon toimintayksiköissä saa käsitellä palvelunantajan rekisteriin kuuluvia sosiaalihuollon toteuttamisen kannalta välttämättömiä asiakastietoja salassapitosäännösten estämättä.
5 §Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto                                                                                                                                                           
Palvelunantaja ja apteekkari sekä niiden palveluksessa tai harjoittelijana oleva tai muu palvelunantajan ja apteekkarin toimeksiannosta tai sen lukuun toimiva taho samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava tai asiakastietoja palvelunantajalta tai apteekilta saanut taho ovat saamiensa asiakastietojen ja muiden asiakasta koskevien henkilökohtaisten tietojen osalta vaitiolovelvollisia. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun palvelussuhde tai tehtävä on päättynyt. Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa oikeudettomasti ilmaista sivulliselle saamiaan tietoja eikä käyttää niitä omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asiakasta itseään eikä käyttää niitä omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muitakin kuin häntä itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asiakkaan tiedonsaantioikeus on perustunut.
6 §Vaitiolovelvollisuudesta ja salassapidosta poikkeaminen
Vaitiolovelvollisuudesta ja salassapidosta saa poiketa asiakkaan suostumuksella tai jos siitä on tässä tai muussa laissa säädetty.
7 §Asiakastietojen käsittelyn ohjeet
Palvelunantajan vastaavan johtajan ja apteekkarin on annettava kirjalliset ohjeet asiakastietojen käsittelystä ja noudatettavista menettelytavoista sekä huolehdittava henkilökunnan riittävästä asiantuntemuksesta ja osaamisesta asiakastietojen käsittelyssä.
8 §Asiakastietojen käsittelyyn osallistuvien tunnistaminen
Asiakastietojen käsittelyssä asiakas, palvelunantaja, apteekki, muu asiakastietojen käsittelyn osapuoli ja näiden edustajat sekä tietotekniset laitteet ja valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut on tunnistettava luotettavasti. Palvelunantajan, apteekin, Kansaneläkelaitoksen sekä tietojärjestelmäpalvelun tuottajan ja tietojärjestelmän valmistajan ja välittäjän on tarkistettava asiakastietoja käsittelevien henkilöiden sekä tietoteknis
ten laitteiden tunnistamisessa käytettävien tunnistusvälineiden voimassaolo noudattaen, mitä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) , jäljempänä tunnistus- ja luottamuspalvelulaki , 25 §:n 4–6 momentissa säädetään.
9 §Käyttöoikeus asiakastietoon
Oikeuden käyttää asiakastietoja on perustuttava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on oikeus käyttää vain työtehtävissään tarvitsemiansa välttämättömiä asiakastietoja. Asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava tietoteknisesti varmistettu asiakas- tai hoitosuhde tai muu asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvä tehtävä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat käyttää. Palvelunantajan ja apteekin on määriteltävä, mitä välttämättömiä asiakastietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä ja muulla asiakastietoja käsittelevällä henkilöllä on oikeus käyttää. Palvelunantajan ja apteekin on pidettävä rekisteriä asiakastietojen käsittelyssä käytettävien tietojärjestelmiensä ja asiakasrekisteriensä käyttäjistä sekä näiden oikeuksista käyttää asiakastietoja.
10 §Asiakas- ja hyvinvointitiedon käytön ja luovutuksen seuranta                                                                                                                        
Palvelunantajan on kerättävä lokitiedot rekisterikohtaisesti kaikesta asiakastietojen ja hyvinvointitietojen käytöstä ja luovutuksesta seurantaa ja valvontaa varten. Apteekin on kerättävä käyttölokitiedot lääkemääräysten ja muiden lääkemääräyslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun reseptikeskukseen tallennettujen lääkehoitoa koskevien merkintöjen käsittelystä. Käyttölokirekisteriin on tallennettava tieto käytetyistä asiakas- ja hyvinvointitiedoista, siitä palvelunantajasta, jonka asiakastietoja käytetään, asiakas- ja hyvinvointitietojen käyttäjän nimestä ja yksilöivästä
tunnisteesta, tietojen käyttötarkoituksesta ja käyttöajankohdasta sekä muista käytönvalvontaa ja seurantaa varten tarvittavista tiedoista. Reseptikeskusta koskeviin lokitietoihin on tallennettava tiedot siitä, ketkä ovat katsoneet, muuttaneet tai muutoin käsitelleet lääkemääräyksen tai muun reseptikeskukseen tallennetun lääkehoitoa koskevan merkinnän tietoja sekä toimenpiteen ajankohta. Luovutuslokirekisteriin on tallennettava kuvaus luovutetuista asiakastiedoista sekä tieto siitä palvelun antajasta, jonka asiakastietoja luovutetaan, asiakastietojen luovuttajasta, luovutuksen saajasta, luovutusajankohdasta, käyttötarkoituksesta, johon tiedot on luovutettu sekä luovutuksen perusteena oleva säännös taikka luovutuslupaa tai suostumusta koskevat tiedot sekä muut luovutusten valvontaa ja seurantaa varten tarvittavat tiedot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa tarkempia määräyksiä lokirekistereihin tallennettavista tiedoista ja tietosisällöistä.
11 §Asiakkaan tiedonsaantioikeus tietojensa käsittelystä
Asiakkaalla on oikeus saada asiakastietojensa ja hyvinvointitietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten palvelunantajalta, Kansaneläkelaitokselta tai apteekilta kirjallisesta pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada lokitietoja, jos sen, jolta niitä pyydetään, tiedossa on, että niiden antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa asiakkaan terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille tai jos niiden antaminen saattaisi vaarantaa rikosten estämisen, paljastamisen ja selvittämisen taikka yleisen turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden suojelemisen. Myöskään kahta vuotta vanhempia lokitietoja ei ole oikeutta saada, jollei siihen ole erityistä syytä. Asiakas ei saa käyttää tai luovuttaa saamiaan lokitietoja edelleen muuhun tarkoitukseen kuin omien asiakastietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä ja toteuttamista varten. Jos asiakas pyytää uudestaan lokitietoja, jotka hän on jo saanut, palvelunantaja, Kansaneläkelaitos tai apteekki voi periä lokitietojen antamisesta kohtuullisen korvauksen, joka ei saa ylittää tiedon antami
sesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Pääsystä lokitietoihin 74 §:ssä tarkoitetun kansalaisen käyttöliittymän avulla ei kuitenkaan saa periä maksua. Jos palvelunantaja, Kansaneläkelaitos tai apteekki katsoo, ettei lokitietoja saa antaa asiakkaalle, kieltäytymisestä on tehtävä kirjallinen päätös. Asia voidaan saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi tietosuojalain 21 §:n 1 momentin mukaisesti. Jos asiakas katsoo, että hänen asiakastietojaan tai hyvinvointitietojaan on käytetty tai luovutettu ilman riittäviä perusteita, tietoja käyttäneen tai tietoja saaneen palvelunantajan, Kansaneläkelaitoksen tai apteekin on annettava asiakkaalle pyynnöstä selvitys tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista sekä esitettävä perusteltu käsityksensä siitä, onko tietojen käyttö tai luovuttaminen ollut lain mukaista. Jos palvelunantaja, Kansaneläkelaitos tai apteekki arvioi tietojen käsittelyn olleen lainvastaista, sen on oma-aloitteisesti ryhdyttävä välttämättömiin toimenpiteisiin.
12 §Oikeus kieltäytyä asiakkaan pyynnöstä rajoittaa tietojen käsittelyä
Palvelunantaja saa kieltäytyä toteuttamasta asiakkaan pyyntöä rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä tietosuoja-asetuksen 18 artiklan nojalla, jos tietojen käsittelyn rajoittamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/703#part_1__chp_2__sec_12__heading
Saatavilla, haettu 4.7.2025
4. Rekisterin tietosisältö
Rekisterissä käsitellään yrityksen asiakkaiden yhteystietoja sekä muita jäsenyyteen liittyviä tarpeellisia tietoja.
Näitä tietoja ovat:
● Rekisteröidyn yrityksen nimi ja Y-tunnus
● Rekisteröidyn yrityksen osoite ja kotipaikka
● Rekisteröidyn yhteys henkilön etu- ja sukunimi
● Rekisteröidyn yrityksen laskutusosoite
● Rekisteröidyn yrityksen ja/tai yhteyshenkilön sähköpostiosoite
● Rekisteröidyn yrityksen ja yhteyshenkilön puhelinnumero
5. Säännönmukaiset tietolähteet
Yhteystiedot kerätään rekisteröidyltä itseltään.
6. Henkilötietojen suojaaminen ja tietoturva
Yrityksen asiakkaiden yhteystietoja säilytetään Celinin laskutusohjelmiston asiakasrekisterissä. Rekisteri on tallennettuna ainoastaan laskutukseen käytettävän tietokoneen kiintolevylle ja sen varmuuskopioihin. Tietoihin ei pääse käsiksi internetin välityksellä. Henkilötietoihin pääsy on rajattu, eikä tietoja luovuteta muille toimijoille. Henkilötiedot säilytetään rekisterissä niin kauan kuin rekisteröity on yrityksen asiakas. Asiakkuuden päättymisen jälkeen henkilötietoja säilytetään pääsääntöisesti 12 kuukautta. Kaikki manuaalinen aineisto säilytetään lukitussa tilassa. Rekisteriin talletetut tiedot eivät ole säädetty salassa pidettäviksi. Rekisteritiedot on suojattu ulkopuoliselta käytöltä ja asiakastietojen käyttöä valvotaan. Yrityksenkäytössä oleva tietokone, sekä sen työasema on suojattu. Yrityksen sähköpostiohjelma tallentaa yritykselle tulleiden ja lähetettyjen viestien sähköpostiosoitteet. Yrityksen kotisivuilla olevien yhteydenottolomakkeiden kautta lähetetyt tiedot välittyvät yrityksen sähköpostiin https-suojatulla yhteydellä. Sähköpostien palvelimen tietoturvasta huolehtii luotettava kotimainen palveluntarjoaja.
7. Henkilötietojen säännönmukaiset luovutukset ja siirrot
Henkilötietoja säilytetään ainoastaan yrityksen sisäisessä järjestelmässä, johon ei ole pääsyä internetin välityksellä. Henkilötietoja ei luovuteta muille toimijoille.
8. Henkilötietojen siirrot Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle
Yritys ei käytä yhteystietojen käsittelyssä tai sen siirrossa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella olevia palveluja, eikä tietoihin anneta pääsyä enempää kuin on välttämätöntä palveluiden toteuttamiseksi.
9. Henkilötietojen säilytysaika
Henkilötiedot säilytetään rekisterissä niin kauan kuin rekisteröity on yrityksen asiakas. Asiakkuuden päättymisen jälkeen henkilötietoja säilytetään pääsääntöisesti 12 kuukautta.
10. Rekisteröidyn tarkastusoikeus                                                                                                                                                                            
Rekisteröidyllä on pääsääntöisesti oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tietonsa, milloin tahansa:
● saada tieto henkilötietojensa käsittelystä
● saada pääsy omiin tietoihinsa ja tarkastaa itseään koskevat yrityksen käsittelemät henkilötiedot
● vaatia epätarkan ja virheellisen henkilötiedon oikaisua ja tietojen täydentämistä
● vaatia henkilötietojensa poistamista
● peruuttaa suostumuksensa ja vastustaa henkilötietojensa käsittelyä siltä osin kuin henkilötietojen käsittely perustuu rekisteröidyn suostumukseen
● vastustaa henkilötietojensa käsittelyä henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella siltä osin kuin henkilötietojen käsittelyperusteena on yhdistyksen oikeutettu etu
● saada henkilötietonsa sähköisessä muodossa ja siirtää kyseiset tiedot toiselle rekisterinpitäjälle edellyttäen, että rekisteröity on itse toimittanut kyseiset henkilötiedot yritykselle. Yritys käsittelee kyseisiä henkilötietoja rekisteröidyn suostumuksen perusteella ja käsittely suoritetaan automaattisesti
● vaatia henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista.
Rekisteröidyn tulee esittää edellä mainitun oikeuden toteuttamista koskeva pyyntö tämän tietosuojaselosteen Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilökohdan yksi (1) mukaisesti. Yritys voi pyytää rekisteröityä tarkentamaan pyyntöään kirjallisesti ja varmentamaan rekisteröidyn henkilöllisyyden ennen pyynnön käsittelemistä. Yritys voi kieltäytyä pyynnön toteuttamisesta sovellettavassa laissa säädetyllä perusteella.
11. Oikeus valittaa valvontaviranomaiselle
Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle taikka sen Euroopan unionin jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jossa rekisteröidyn asuinpaikka tai työpaikka sijaitsee, mikäli rekisteröity katsoo, että hänen henkilötietojaan ei ole käsitelty soveltuvan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
12. Yhteydenotot
Rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä koskevat pyynnöt, kysymykset tästä tietosuojaselosteesta ja muut yhteydenotot tulee tehdä rekisterin ylläpitäjän sähköpostiin info@celin.fi Rekisteröity voi myös ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti alla olevaan osoitteeseen:
Celin
Sinikalliontie 12
02650 ESPOO

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rekisterin ylläpitäjän yhteystiedot:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kirjaamo
PL 33, 02033 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
vaihteen puhelinnumero 029 151 2000

4.2. Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen

Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen on yritykselle tärkeä laatumittari. Celinissä tehdään jatkuvan asiakaspalautteen keräämisen lisäksi asiakastyytyväisyyskysely sekä asiakkaille että asiakkaiden omaisille. Jatkuvalla asiakaspalautteella tarkoitetaan sitä, että työntekijät varmistavat päivittäin, että asiakas on tyytyväinen saamaansa kohteluun ja käynnin tavoite on toteutunut. Palautetta kerätään kyselyillä tietoverkossa, suullisesti asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Palaute käsitellään viikkokokouksissa ja palautteen perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia toimintaan ja samalla tähän omavalvontasuunnitelmaan. Esihenkilöt vastaavat palautteen keräämisestä, tallentamisesta ja läpikäymisestä sekä henkilö
kunnan työtyytyväisyyskyselyiden lähettämisestä ja analysoinnista. Asiakkaan kodin tulee olla turvallinen. Yrityksessä huolehditaan siitä, että pelastusviranomaisilla on esteetön pääsy asiakkaan luo ja paloturvallisuusriskit on huomioitu. Äkillisten ja yllättävien tilanteiden, kuten esimerkiksi kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa tai äkillistä kuolemantapausta koskevat ohjeet löytyvät Celinin henkilökunnan perehdytysoppaasta. Henkilökunnan perehdytyksessä käydään läpi asiakkaan hoidon tarpeen arviointia ja varmistetaan henkilökunnan ammatillisesta kompetenssista äkillisissä tilanteissa toimimiseen. Kiireellisessä henkeä uhkaavissa tapauksissa henkilökunta soittaa 112, muussa neuvonnassa ensisijaisesti soitto päivystysapuun p. 116 117. Mikäli hoitajalle heräisi jonkinlainen huoli asiakkaasta (kaltoinkohtelu, kotona pärjääminen, henkinen hyvinvointi tms.), tehdään asiakkaasta sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus hyvinvointialueen viranomaisille. Huoli-ilmoituksen tekemisestä tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään ja asiakasta informoidaan huoli-ilmoituksen tekemisestä tai huoli-ilmoitus voidaan tehdä myös yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa myös omaista informoidaan.

4.3 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Celin toteuttaa asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut laadukkaasti. Yrityksessä koko henkilöstöä tiedotetaan ilmoitusvelvollisuudesta. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaaville esihenkilöille, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Lisäksi mikäli työntekijä on saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä, mielenterveys- tai päihdeongelmaisesta henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, tulee tästäkin ilmoittaa vastaaville tai henkilöstä, joka ei selviä itsenäisesti omassa kodissa tai on asunnoton. Vastaava esihenkilö ilmoittaa asiasta hyvinvointialueen
sosiaalihuollosta vastaavalle viranhaltijalle viipymättä ja käynnistää asianmukaiset toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei korjata viivytyksettä, tulee asiasta ilmoittaa aluehallintovirastolle. Celinin henkilöstöä informoidaan ilmoitusvelvollisuudesta mahdollisen epäkohdan sattuessa ja ilmoituksen tekemisestä perehdytyksen yhteydessä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei kohdisteta minkäänlaisia kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Celinin henkilökunta joutuu perehtymään Finlexin ajantasaiseen lainsäädäntöön, joka on säädetty laissa laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 seuraavasti, joka on julkaistu 20.4.2023:

29 §Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus   

Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja
ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.

Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassa pitosäännösten estämättä.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.

Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.

30 §Palveluntuottajan velvollisuus tiedottaa henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta

Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 27 §:ssä tarkoitettuun palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/741?language=fin&highlightId=595641&highlightPa
rams=%7B%22type%22%3A%22BA
SIC%22%2C%22search%22%3A%22741%2F2023%22%7D#chp_4__sec_29__heading

Saatavilla, haettu 4.7.2025

4.4 Celinin tarkistuslista keskeisistä ilmoitusvelvollisuuksista

1. Lastensuojeluilmoitus

Laki: Lastensuojelulaki (25 §)
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on viipymättä ilmoitettava, jos hän saa tietää tai hänellä on syy epäillä, ilmeisestä epäkohdasta tai uhasta asiakkaan tai potilaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa:
● lapsi tarvitsee lastensuojelutoimenpiteitä
● lapseen kohdistuu väkivaltaa, laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua
● vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta
➡ Ilmoitus tehdään hyvinvointialueen lastensuojeluviranomaiselle.
2. Ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta

Laki: Valvontalaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)
Velvollisuus ilmoittaa, jos henkilö ei ilmeisesti selviä arjesta ilman apua tai on muutoin hoivan, huolenpidon tai palveluiden tarpeessa.
➡ Ilmoitus tehdään hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.
3. Ilmoitus vanhuksen, vammaisen tai muun henkilön kaltoinkohtelusta tai turvattomuudesta

Laki: Valvontalaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023)
Ilmoitus tehdään, jos ammattilainen saa tietoonsa, että henkilö on esimerkiksi:
● turvattomassa tilanteessa
● joutunut väkivallan, riiston tai kaltoinkohtelun kohteeksi
● ei kykene turvaamaan omaa hyvinvointiaan
➡ Ilmoitus tehdään hyvinvointialueen sosiaaliviranomaiselle.

Kaltoinkohtelusta ilmoittaminen

Jos työntekijä havaitsee, epäilee tai saa tietoonsa asiakkaaseen tai asukkaaseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua, väkivaltaa, laiminlyöntiä tai muuta epäasiallista kohtelua, hänen on välittömästi ilmoitettava asiasta.

Jos epäkohdan uhkaa tai vaaratilannetta ei saada korjattua viipymättä omassa yksikössä, niin tehdään ilmoitus.

Ilmoittamisen käytännöt yksikössämme:

Välitön toiminta
o Jos tilanne on akuutti ja vaarantaa asiakkaan terveyden tai turvallisuuden, työntekijä puuttuu tilanteeseen mahdollisuuksien mukaan heti.
o Tarvittaessa otetaan yhteys hätänumeroon 112.

Ilmoittaminen yksikön sisällä
o Työntekijä ilmoittaa viipymättä tilanteesta yksikön esihenkilölle.
o Ilmoitus tehdään myös kirjallisesti omavalvonnassa määritellyllä lomakkeella tai järjestelmällä.

Esihenkilön velvollisuudet                                                                                                                                                                                         
o Esihenkilö selvittää tilanteen ja varmistaa asiakkaan turvallisuuden.
o Mikäli epäily koskee työntekijää, hänet voidaan tarvittaessa poistaa työtehtävistä asian selvittämisen ajaksi.
o Esihenkilö kirjaa tapahtumat ja ilmoittaa asiasta organisaation johdolle.

Ilmoitus viranomaisille
o Valvontalain mukaisesti jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevällä on velvollisuus tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle (AVI) tai Valviralle, jos hän havaitsee asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia, joita ei saada korjattua omassa yksikössä.
o Tarvittaessa tehdään myös ilmoitus poliisille, jos kyseessä on rikosepäily.
o Jos asiakas on vaarassa, ilmoitus tehdään välittömästi.
Asiakkaan ja omaisten informointi
o Asiakkaalle ja/tai hänen omaiselleen kerrotaan asiasta asianmukaisella tavalla, mikäli se ei vaaranna selvityksen etenemistä.

Dokumentointi ja seuranta
o Kaikki ilmoitukset kirjataan omavalvontasuunnitelman mukaisesti.
o Yksikkö seuraa ilmoitusten käsittelyä ja varmistaa, että toimenpiteet on toteutettu ja epäkohtiin puututtu.

Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä ilmoitus ilman pelkoa seuraamuksista. Työnantaja ei saa asettaa ilmoituksen tekijää epäedulliseen asemaan ilmoituksen takia (Valvontalaki 23 §).

4. Ilmoitus poliisille tai viranomaisille rikoksesta

Laki: Esitutkintalaki (2:5 §)
Jos ammattilainen saa tietää vakavasta rikoksesta, kuten:
● lapseen kohdistunut seksuaalirikos
● henkirikos
● törkeä pahoinpitely
➡ Velvollisuus ilmoittaa poliisille, vaikka tieto tulisi esimerkiksi potilassuhteessa.

5. Ilmoitus päihdehuollon tarpeesta

Laki: Päihdehuoltolaki (6 §)
Jos henkilö tarvitsee päihteiden vuoksi hoitoa ja hän ei sitä itse hae, voidaan tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaiselle hoidon tarpeen arvioimiseksi.

6. Ilmoitus työkyvyttömästä työntekijästä

Laki: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (25 §)                                                                                                                                            
Terveydenhuollon ammattilaisen on ilmoitettava Valviralle, jos hän huomaa, että:
● toinen ammattilainen ei ole työkykyinen
● tai aiheuttaa vaaraa potilasturvallisuudelle

7. Ilmoitus asunnottomuudesta tai muusta erityisestä sosiaalisesta tuen tarpeesta

Sosiaalihuoltolaki (35 §)
Jos henkilö on esimerkiksi:
● asunnoton
● tarvitsee välitöntä tukea
● ei saa toimeentuloaan turvattua
➡ Ilmoitus hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.
Tärkeää huomioida:
● Ilmoitukset tehdään usein ilman asiakkaan suostumusta, jos se on lapsen tai muun henkilön edun mukaista.
● Ilmoittajalla on juridinen vastuu ilmoittaa, mutta ei todistustaakkaa.
● Usein voi tehdä myös nimettömän huoli-ilmoituksen, jos on epäselvyyttä tilanteesta.

4.5 Huoli-ilmoitus

Jokaisella henkilöllä tai organisaatiolla on oikeus tehdä Huoli-ilmoitus, jos on huolissaan läheisen tai jonkun muun kohtaaman henkilön elämäntilanteesta. Huoli-ilmoituksen voi siis tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Tällöin voi ottaa yhteyttä Hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, josta arvioidaan tilannetta tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä sosiaalihuollolle ilmoitus, mikäli he saavat työssänsä tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Yhteystiedot Huoli-ilmoituksen tekemiseen löytyy Hyvinvointialueen verkkosivuilta (https://www.luvn.fi/fi/huoli-ilmoitus). Huoli-ilmoitusta suositellaan tehtäväksi silloin, kun henkilön olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa. Esim. kun kyseessä on asiakkaan lähistöllä asuva henkilö, joka ei ole yrityksen asiakas ja asiakkaasta ei voida tehdä sosiaalihuollon ammattilaisen ilmoitusta. Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös omainen tai kuka tahansa henkilön tilanteesta huolestunut. Huoli-ilmoituksella tuntematon henkilö voidaan ohjata sosiaalihuollon piiriin.

4.6 Vakavien vaaratapahtumien käsittely

Vakavien vaaratapahtumien käsittely perustuu ennakoivaan ja järjestelmälliseen toimintatapaan, joka varmistaa asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden sekä palvelutoiminnan jatkuvan kehittämisen. Kun vakava vaaratapahtuma havaitaan, ensisijaisena tavoitteena on turvata asiakkaan tai potilaan välitön hyvinvointi ja minimoida tapahtumasta aiheutuvat haitat. Tapahtumapaikalla toimiva henkilöstö arvioi tilanteen kiireellisyyden ja ryhtyy välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin, kuten ensiapuun, hoitotoimenpiteiden muutoksiin tai lisäresurssien hälyttämiseen.

Tapahtuma dokumentoidaan viipymättä organisaation käytössä olevaan raportointijärjestelmään. Raportointi sisältää tapahtuman kuvauksen, ajankohdan, osalliset henkilöt, toteutetut toimenpiteet ja mahdolliset alkuperäiset syyt. Ilmoitus tehdään myös organisaation vastuuhenkilölle ja tarvittaessa viranomaisille (esim. Valvira tai aluehallintovirasto), mikäli kyseessä on lain edellyttämä ilmoitusvelvollisuus.

Vakavan vaaratapahtuman käsittelyyn kuuluu aina juurisyiden selvittäminen. Tätä varten nimetyt vastuuhenkilöt kokoavat tutkintaryhmän, joka käy läpi tapahtumaketjun, haastattelee osapuolet ja analysoi taustatekijät. Käytössä voi olla esimerkiksi juurisyyanalyysi (Root Cause Analysis) tai muu systemaattinen menetelmä, jolla pyritään tunnistamaan järjestelmätason kehittämistarpeet.

Tutkinnan tuloksena laaditaan kirjallinen selvitys, jossa kuvataan tapahtuman kulku, syyt ja havaitut puutteet sekä esitetään konkreettiset toimenpiteet vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjeistusten tarkentamista, koulutusten lisäämistä, työvälineiden uudistamista tai työprosessien muutoksia. Lopuksi tulokset ja opit jaetaan koko henkilöstölle osana turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Henkilöstöä rohkaistaan avoimeen keskusteluun ja vaaratapahtumien ilmoittamiseen ilman pelkoa syyllistämisestä.

4.7 Infektioiden torjunta

Yrityksessä kaikki työntekijät noudattavat hygieniaohjeita. Tavanomaisia varotoimia käytetään hoitotyössä. Varotoimilla pyritään estämään mikrobien siirtymistä hoitajista asiakkaisiin, asiakkaista hoitajiin ja asiakkaasta hoitajan välityksellä toisiin asiakkaisiin.

Tavanomaisissa varotoimissa on neljä keskeistä osaa:
1) oikea käsihygienia
2) oikea suojainten käyttö (käsineet, suojatakki, suojaesiliina, suu-nenäsuojus)
3) oikeat työskentelytavat
4) pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen

Tartuntatautien torjunnassa ja mahdollisissa epidemiatilanteissa noudatamme LänsiUudenmaan hyvinvointialueen infektio-ohjeistusta. Tarvittaessa hoitotyön esimies konsultoi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoitoa tai HUS-mobiiliyksikköä ja välittää tartuntojen torjuntaohjeet henkilöstölle. Epidemian selvitystyö käynnistetään välittömästi epäilyn syntymisen jälkeen. Käytännön työssä hygieniaohjeiden toteutumista seurataan keskustelemalla, onko varotoimet riittävät ja kuinka paljon suojaimia kuluu yrityksessä. Yrityksen keskustelukulttuuri on avointa ja hyvistä varotoimista keskustellaan henkilökunnan kesken jatkuvasti. Infektiotorjunnassa hyvä mittari on seurata työntekijöiden ja asiakaskunnan sairasta
vuutta.

Celinin henkilökunnalla on käytössä infektioiden torjunnassa nämä ohjeet:

Infektioiden ehkäisy ja seuranta palveluyksikössä Celin
Tyypillisimmät yksikön toimintaan liittyvät infektiot
Tyypillisimpiä infektioita ovat hengitystieinfektiot, norovirus- ja muut ripulitautiepidemiat, virtsatieinfektiot, haavainfektiot ja ihoinfektiot. Palveluyksikön toimintaan liittyy aina mahdollisuus infektioepidemiaan, erityisesti jos yksikössä on useita asiakkaita ja yhteisiä tiloja.

Infektioiden ja tarttuvien sairauksien ennaltaehkäisy

Leviäminen estetään hyvällä käsihygienialla, asianmukaisilla siivous- ja jätehuoltokäytännöillä, henkilöstön ohjeistuksella, rokotuksilla ja tartuntatautilain mukaisilla varotoimilla. Tavanomaiset ja tarvittaessa lisävarotoimet otetaan käyttöön.

Hoitoon liittyvien infektioiden tunnistaminen

Hoitoon liittyvä infektio tunnistetaan, kun infektio ilmenee asiakkaalla hoito- tai palvelutoimenpiteiden seurauksena. Oireita voivat olla kuume, punoitus, turvotus, märkäerite tai yleiskunnon heikkeneminen. Henkilöstö seuraa asiakkaiden vointia jatkuvasti.

Hoitoon liittyvien infektioiden ilmoitusmenettelyt ja niiden seuranta

Infektiot ja epäilyt kirjataan asiakastietojärjestelmään ja ilmoitetaan yksikön vastuuhenkilölle. Tartunta taudeista ilmoitetaan alueelliselle tartuntatautiviranomaiselle. Seuranta perustuu systemaattiseen kirjaamiseen ja sisäiseen raportointiin.

Käsihuuhteen saatavuus asiakas- ja henkilöstötiloissa

Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla kaikissa asiakas- ja henkilöstötiloissa sekä ovien läheisyydessä ja hoitotilanteiden yhteydessä.

Palveluyksikön hygieniayhdyshenkilö

Celinin hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja Jutta Muller.

Celinin ajantasaiset infektioiden torjuntaohjeet
Infektioiden torjunnan tavoitteena on ehkäistä tarttuvien tautien leviämistä sekä varmistaa asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön turvallisuus. Toimintamme perustuu ajantasaisiin hygieniaohjeisiin, riskien arviointiin ja jatkuvaan seurantaan. Ajantasaiset ohjeet tallennetaan yksikön yhtei
siin tietojärjestelmiin Nappulaan ja Velloon sekä niistä tiedotetaan säännöllisesti henkilöstöinfoissa ja koulutuksissa. Hygieniayhdyshenkilö sairaanhoitaja Jutta Muller seuraa ohjeistusten päivityksiä.

Henkilöstön perusosaaminen infektioiden synnyn estämiseen ja infektioiden torjuntaan

Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutuksia tavanomaisista ja erityisistä varotoimista, hygieniakäytännöistä ja rokotuksista. Uudet työntekijät perehdytetään infektioiden torjuntaan työyksikön aloituksessa.

Hygieniaohjeiden noudattamisen seuraaminen

Seurantaa tehdään mm. omavalvonnan, sisäisten auditointien ja tartuntatautiviranomaisen ohjauksen avulla. Havaituista poikkeamista tehdään selvitykset ja tarvittavat toimenpiteet.

Työntekijöiden yhteydenotot mahdollisissa infektioiden torjuntaa koskevissa kysymyksissä

Työntekijät voivat olla yhteydessä yksikön hygieniayhdyshenkilöön Jutta Mulleriin, Celinin hoitotyön vastaavaan johtajaan Ben Seliniin tai alueelliseen infektiotorjuntayksikköön (esim. Länsi-Uudenmaan sairaalahygienia tai tartuntataudeista vastaava lääkäri).

Toimintamme perustuu seuraaviin viranomaisohjeisiin:
• THL: Käsihygienia sosiaali- ja terveydenhuollossa (2023)
• THL: Infektioiden torjunta hoito- ja hoivayksiköissä
• Valvira: Omavalvontaohje sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille (2023)
• Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: Omavalvontasuunnitelman mallipohja (2022)

5 OMAVALVONNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
Yrityksessä toimintojen riskienhallinnasta ja sen seurannasta vastaavat esihenkilöt ja riskienhallintaa toteutetaan jatkuvasti asiakastyössä. Celinin laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan pyrkimällä tunnistamaan ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Yrityksessä toimitaan suunnitelmallisesti epäkohtien ja todettujen riskitekijöiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Kaikki haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan ja raportoidaan. Haittatapahtuman jälkeen toteutetaan sovitut jatkotoimenpiteet. Turvallisuudenhallinta on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Asiakasturvallisuuteen ja työturvallisuuteen panostetaan. Asiakasturvallisuutta
edistetään ja korjataan toimialatasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, hoidon dokumentoinnin, fyysisen ympäristön, apuvälineiden sekä osto- ja tukipalvelujen osalta jatkuvasti.

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että palvelutoiminta on laadukasta, turvallista ja jatkuvuuden kannalta kestävää. Kun riskit on tunnistettu, niiden suuruus ja vaikutus arvioidaan järjestelmällisesti, jotta voidaan kohdentaa resurssit oikein ja suunnitella tarkoituksenmukaiset hallintatoimenpiteet.

Arviointi alkaa riskin todennäköisyyden ja vaikutuksen vakavuuden määrittämisellä. Todennäköisyyttä arvioidaan sen perusteella, kuinka usein vastaavanlainen tapahtuma on aiemmin esiintynyt ja millaiset olosuhteet voivat altistaa riskin toteutumiselle. Vaikutuksen suuruutta puolestaan tarkastellaan sen mukaan, kuinka merkittävästi se voi haitata asiakasturvallisuutta, henkilöstön hyvinvointia, palvelujen laatua tai organisaation toimintaedellytyksiä.

Apuna käytetään usein riskimatriisia, jossa todennäköisyys ja vaikutus yhdistetään numeeriseen tai sanalliseen luokitteluun (esimerkiksi vähäinen, kohtalainen, merkittävä, kriittinen). Tämä mahdollistaa riskien vertailun keskenään ja priorisoinnin: kriittiset ja merkittävät riskit käsitellään ensisijaisesti, ja niiden hallintaan osoitetaan riittävät resurssit ja toimenpiteet.

Vaikutusten arviointi ulottuu myös palvelutoiminnan eri osa-alueisiin. Arvioidaan esimerkiksi, voiko riski aiheuttaa keskeytyksen                              asiakaspalvelussa, vaarantaa asiakkaiden oikeudet, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tai vahingoittaa organisaation mainetta. Lisäksi arvioidaan, onko riskillä välittömiä vai pitkäaikaisia vaikutuksia, ja kuinka laajaa asiakasryhmää se voi koskea. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan
myös nykyisiä suojaustoimia ja niiden riittävyyttä. Jos nykyiset toimet eivät ole riittäviä vähentämään riskin todennäköisyyttä tai vaikutusta hyväksyttävälle tasolle, suunnitellaan ja toteutetaan lisätoimenpiteitä. Arviointi dokumentoidaan riskienhallintasuunnitelmaan, ja sitä päivitetään säännöllisesti sekä aina merkittävien toimintaympäristön muutosten jälkeen. Näin systemaattinen ja läpinäkyvä arviointiprosessi varmistaa, että riskienhallinta on tehokasta ja että palvelutoiminnan jatkuvuus ja asiakasturvallisuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.

5.1 Riskimatriisi

Riskimatriisi auttaa arvioimaan tunnistettujen riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta. Matriisin avulla voidaan määrittää riskin vakavuus ja priorisoida hallintatoimet.

Taulukko 4. Riskimatriisi
Värikoodien merkitys:
Vihreä (1–5): Hyväksyttävä riski – seuranta riittää.
Keltainen (6–10): Hallittava riski – suunnitellaan ja toteutetaan ehkäisevät toimet.
Oranssi (12–15): Korkea riski – vaatii välittömiä hallintatoimia.
Punainen (16–25): Erittäin korkea riski – kriittinen, vaatii välitöntä puuttumista.

Toiminnan laadunhallinta sekä riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Uuden asiakkaan luona,     ennen käyntien aloittamista, tehdään aina riskikartoitus sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Riskejä voi olla esim. fyysisessä työympäristössä, asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa tai riittämättömässä henkilöstömäärässä. Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Celinissä ylläpidetään avointa ja turvallista keskusteluilmapiiriä, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän läheisensä voivat kertoa laatuun tai turvallisuuteen liittyviä havaintoja. Tämä on riskienhallinnan edellytys. Ilmoitusvelvollisuuden alaisia ovat esimerkiksi asiakasturvallisuuden puute, asiakkaan kaltoinkohtelu tai toimintakulttuuriin sisältyä asiakkaalle vahingollinen toiminta. Epäkohtia ovat myös mm. asiakkaan loukkaaminen sanoilla, kaltoinkohtelua tai toimintakulttuurista johtuvia ongelmia. Kaltoinkohtelu tarkoittaa fyysistä, psyykkistä tai lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua esim. lyöminen, uhkailu, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaa
vasti tai tönitään. Epäkohta tai sen uhka voi olla asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa esim. hoidon vakavat puutteet ja palvelusuunnitelman toteutumattomuus sekä pakotteet ja rajoitteet ilman asiakaskohtaista ja määräaikaista lupaa niiden käyttämiseen. Vakavien vaaratapahtumien käsittely käydään kiireellisenä esihenkilöiden toimesta. Työntekijät ovat velvollisia tiedottamaan asiakkaille ja hänen
omaisilleen mahdollisesta asiakkaaseen kohdistuneesta vaaratapahtumasta. Esihenkilöt valvovat, että tiedotus on tapahtunut asianmukaisesti ja kirjattu asiakkaan tietoihin.

5.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely

Yrityksessä pyritään tunnistamaan jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, jotka voivat vaarantaa toiminnan laatua tai vaatimuksia. Mikäli hoitotyössä toteutuu haittatapahtuma, kirjataan se välittömästi erilliseen tiedostoon ja asiasta informoidaan yrityksen esihenkilöitä. Esihenkilöt käyvät tapahtuman läpi kyseisen työntekijän ja asiakkaan kanssa ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta haittatapahtuma ei toistu. Mikäli on tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin, niihin ryhdytään välittömästi. Mikäli haittatapahtuma on sen laatuinen, että se voi toistua muidenkin työntekijöiden osalta, asia käsitellään hoitohenkilöstön viikkokokouksessa. Tuolloin mietitään myös, kuinka em. haittatapahtuman voi ennaltaehkäistä. Kaikki haittata
pahtumat kirjataan. Yrityksen esihenkilöt vastaavat riskienhallinnan kokonaisuudesta. Käytännön työssä koko henkilöstö tarkkaillee mahdollisia riskejä oman työnsä näkökulmasta ja raportoi mahdollisista riskeistä esihenkilöilleen. Esihenkilöt huolehtivat, että henkilöstö on perehtynyt omavalvontasuunnitelmaan. Mikäli tapahtuu läheltä piti- tai vaaratilanne, tästä ilmoitetaan heti esihenkilöille. Työnantajan tulee selvittää työn vaarat ja arvioida ne. Tapaturmista tehdään tapaturmailmoitus. Toteutuneista haitta- tai vaaratapahtumista sekä läheltä piti -tapahtumista keskustellaan seuraavassa viikkokokouksessa. Kokouksessa sovitaan toimenpiteiden toteuttamiseen vastuuhenkilö ja tämä kirjataan haittatapahtuman tietoihin. Esihenkilöt seuraavat mahdollisten korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Haitta- ja vaaratapahtumien lomake on saatavilla Celinin verkkosivuilla https://celin.fi. Ilmoituksen voi tehdä asiakas tai työntekijä. Ilmoitukset tulevat verkkosivujen kautta suoraan esihenkilöille.

5.3 Juurisyyanalyysi omavalvonnassa

Omavalvonnan keskeinen tehtävä on varmistaa toiminnan turvallisuus, laatu ja jatkuva parantaminen. Kun poikkeamia tai haittatapahtumia ilmenee, niiden käsittely ei saa jäädä pelkkään pintatason tarkasteluun. Tällöin juurisyyanalyysi nousee keskeiseksi työkaluksi, jonka avulla voidaan ymmärtää tapahtuman taustalla vaikuttavat perimmäiset syyt ja kehittää toimintaa ennakoivasti.

5.3.1. Juurisyyanalyysin periaatteet

Juurisyyanalyysi ei pyri etsimään syyllisiä, vaan se keskittyy siihen, miksi virhe tapahtui ja miten vastaavat tilanteet voidaan estää tulevaisuudessa. Menetelmä perustuu systemaattiseen kysymiseen ja syiden ketjujen purkamiseen. Yksi tunnetuimmista lähestymistavoista on ”5 kertaa miksi?”-menetelmä, jossa tapahtumaa tarkastellaan toistuvasti kysymällä ”miksi?” jokaisen havaitun syyn kohdalla. Toinen yleisesti käytetty menetelmä on kalamalli eli Ishikawan kaavio, joka auttaa hahmottamaan eri tekijöiden vaikutuksia kokonaisuuteen.

5.3.2. Menetelmän vaiheet
Juurisyyanalyysin vaiheet etenevät loogisesti:

• Tapahtuman kuvaus: mitä tapahtui, missä ja milloin?
• Välittömien syiden tunnistaminen: esimerkiksi virheellinen lääkeannos tai puutteellinen kirjaus.
• Juurisyiden selvittäminen: miksi virhe tapahtui, mikä mahdollisti sen?
• Korjaavat toimenpiteet: ohjeistusten päivitys, henkilöstön koulutus, järjestelmämuutokset.
• Seuranta ja arviointi: toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja jatkokehittäminen.

5.3.3. Soveltaminen omavalvonnassa

Omavalvonnassa juurisyyanalyysiä voidaan hyödyntää monipuolisesti. Esimerkiksi lääkityspoikkeamien, infektioiden leviämisen tai asiakasturvallisuutta vaarantavien tilanteiden käsittelyssä se tarjoaa arvokkaan näkökulman. Menetelmä tukee organisaation oppimista ja avoimuutta, sillä se kannustaa tarkastelemaan toimintaa kriittisesti mutta rakentavasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) korostaa juurisyyanalyysin merkitystä osana asiakasturvallisuuden hallintaa. THL:n Asiakasturvallisuuden omavalvontaopas (2022) ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita hyödyntämään systemaattisia menetelmiä poikkeamien käsittelyssä. Myös Valvira painottaa omavalvontasuunnitelmassa tapahtumien analysointia ja jatkuvaa parantamista. Valviran Ohje omavalvonnasta (2023) linjaa, että poikkeamien käsittelyssä tulee tunnistaa juurisyyt ja toteuttaa korjaavat toimenpiteet, jotka ehkäisevät virheiden toistumisen. Lopulta juurisyyanalyysi ei ole vain menetelmä, vaan osa turvallisuuskulttuuria. Kun poikkeamat nähdään mahdollisuutena oppia ja kehittyä, organisaatio voi vahvistaa luottamusta, parantaa laatua ja varmistaa, että jokainen asiakas saa turvallista ja asianmukaista palvelua.

5.4. Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen

Celinin esihenkilöt huolehtivat omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on oikeus ja velvollisuus tuoda esiin havaitsemansa asiakasturvallisuuteen liittyvät riskit. Tämä tapahtuu joko esihenkilöiden kautta tai tuomalla asian esille työkokouksessa. Korjaavat toimenpiteet sovitaan viikkokokouksessa ja päivitetään omavalvontasuunnitelmaan, mikäli korjaavat toimenpiteet ovat merkittäviä. Toimenpiteistä sovittaessa sovitaan aikataulusta ja vastuuhenkilöistä ja kirjataan, miten toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. Mikäli toimenpide on seurausta asiakkaalle aiheutuneesta haitasta, ilmoitetaan korjaavista toimenpiteistä myös asiakkaalle ja tämän omaiselle. Esimerkkinä asiakkaan kaatuminen kotonaan. Kaatumisten ehkäisy on tärkeää ja työntekijät seuraavat asiakkaiden kotona kaatumiselle altistavia riskitekijöitä. Riskitekijät keskustellaan auki, sovitaan korjaavat toimenpiteet ja toteutetaan ne yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa tämän omaisen kanssa.

5.5 Ostopalvelut ja alihankinta

Yrityksellä on kolme alihankkijaa: VKY Care Oy, Välitysklinikka Oy ja Hoivapalvelu Anne Oy. Alihankkijoiden kanssa tehdään yhteistyötä sosiaalihuollon avopalveluiden osalta. Alihankkijoita käytetään mahdollisissa sairastapauksissa tai oman henkilöstön lomien aikana sekä palveluiden tuotannossa.

5.6 Ostopalvelujen ja alihankinnan riskienhallinta ja seuranta

Tavoitteena on varmistaa, että kaikki palveluyksikön toimintaan liittyvät ostopalvelut ja alihankinnat täyttävät asiakas- ja potilasturvallisuuden vaatimukset sekä noudattavat omavalvontasuunnitelman periaatteita. Riskienhallinta ulotetaan myös ulkopuolisten toimijoiden toimintaan, jotta kokonaisuus pysyy hallittuna ja laadukkaana.

5.7 Käytännön toimenpiteet riskienhallinnan varmistamiseksi

Palveluntuottaja varmistaa riskienhallinnan toteutumisen ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa seuraavin käytännön toimenpitein:
• Sopimuksellinen velvoittaminen: Kaikissa ostopalvelu- ja alihankintasopimuksissa edellytetään, että palveluntuottaja noudattaa voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä tilaajan omavalvontasuunnitelmaa. Sopimukseen sisällytetään velvoite omavalvonnan toteuttamisesta ja
raportoinnista.
• Toiminnan arviointi ennen sopimusta: Ennen yhteistyön aloittamista arvioidaan alihankkijan tai ostopalvelun tarjoajan toimintatavat, henkilöstön osaaminen ja riskienhallintakäytännöt. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi heidän oma omavalvontasuunnitelmansa.
• Yhteensovittaminen palveluyksikön omavalvontaan: Ulkopuolisten toimijoiden toiminta sovitetaan yhteen palveluyksikön omavalvontakäytäntöjen kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä ohjeita, toimintamalleja ja raportointikäytäntöjä.
• Seuranta ja valvonta: Palveluntuottaja seuraa ja arvioi ostopalvelujen ja alihankkijoiden toimintaa säännöllisesti. Havainnot dokumentoidaan ja käsitellään osana omavalvontaa. Tarvittaessa puututaan epäkohtiin ja päivitetään yhteistyökäytäntöjä.
• Poikkeamien käsittely: Mahdolliset poikkeamat, virheet tai turvallisuusuhat käsitellään palveluyksikön omavalvontakäytännön mukaisesti. Juurisyyanalyysiä käytetään tarvittaessa myös ulkopuolisten toimijoiden osalta.
• Vastuuhenkilön nimeäminen: Palveluntuottaja nimeää vastuuhenkilön, joka vastaa ostopalvelujen ja alihankinnan omavalvonnan yhteensovittamisesta ja seurannasta.

5.8 Valmius ja jatkuvuudenhallinta

Yrityksessä on tehty valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma 15.12.2024. Yrityksen esihenkilöt vastaavat sekä yrityksen valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta että valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmasta.

Lähteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Asiakasturvallisuuden omavalvontaopas. Saatavilla: Julkari.fi
Valvira (2023). Ohje omavalvonnasta. Saatavilla: Valvira.fi

Omavalvontasuunnitelman päivityksen pöytäkirjat

Päivityspöytäkirja – Omavalvontasuunnitelma 15.8.2025
Yritys               Celin
Toimipiste Celin sosiaalipalvelut, Celin terapiapalvelut, Celin
Päivämäärä 15.8.2025
Laatija Ben Selin
1. Päivityksen aihe
Vastuuhenkilöiden yhteystiedot, johtamisjärjestelmä, riskienhallinta, infektioiden torjunta, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden ilmoitusvelvollisuus, varautuminen poikkeusoloihin, GDPR-tietosuojaseloste
2. Muutoksen sisältö
Vastuuhenkilöiden yhteystietoja tarkennettu, yrityksen johtamisjärjestelmään lisätty tietoa, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden ilmoitusvelvollisuuden ohjeita tarkennettu, GDPR-tietosuojaselosteeseen tehty tarkennuksia
3. Syyt muutokselle
Tarkastushavainto
4. Hyväksyntä ja voimaantulo
15.8.2025
Ben Selin, Erja Selin
5. Tiedottaminen henkilöstölle
Intranet, sisäinen viestintä
6. Allekirjoitukset
Ben Selin, Hoitotyön vastaava ojhtaja
Erja Selin, Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja 15.8.2025

Päivityspöytäkirja – Omavalvontasuunnitelma 21.9.2025
Yritys                Celin
Toimipiste Celin sosiaalipalvelut, Celin terapiapalvelut, Celin
Päivämäärä 21.9.2025
Laatija Ben Selin
1. Päivityksen aihe
Tietosuojaseloste
2. Muutoksen sisältö
Tietosuojaselosteeseen lisätty maininta, ostopalvelu- sekä palveluseteliasiakkaiden osalta hyvinvointialue toimii rekisterinpitäjänä.
Tietosuojaselosteessa poistettu maininta hyvinvointiyhtymä ja tämä muutettu hyvinvointialueeksi
3. Syyt muutokselle
Tarkastushavainto
4. Hyväksyntä ja voimaantulo
21.9.2025
Hoitotyön vastaava johtaja Ben Selin
Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja Erja Selin
5. Tiedottaminen henkilöstölle
Intranet, sisäinen viestintä
6. Allekirjoitukset
Ben Selin Hoitotyön vastaava johtaja 21.9.2025
Erja Selin Sosiaalipalveluiden vastaava johtaja 21.9.2025

Lisäksi on sovittu, että Celin laatii suunnitelman omavalvontaohjelmasta 31.12.2025 mennessä.
Omavalvontasuunnitelman seuraava päivitys 15.12.2025